Tietoverkkorikosten määrä on lisääntynyt ja lisääntyy yhä merkittävästi, arvioidaan sisäministeriön tänään julkaistussa selvityksessä.
Etenkin verkossa tapahtuvien petosrikosten määrä on kasvanut. Tyypillisimpiä petosrikoksia ovat maksukorttipetokset, nettikauppapetokset ja massamarkkinointipetokset.
Suomessa tehdyt nettipetokset saadaan tutkinnassa pääosin selvitettyä, kertoo selvitys. Huomattavasti vaikeampia ovat puolestaan rikokset, jotka tehdään ulkomailta, mutta joiden seuraukset ilmenevät Suomessa.
- Oikeusapupyynnöt, joita näissä joudutaan tekemään, saattavat kestää vuoden tai kaksi, sanoo STT:lle lainsäädäntöneuvos Tiina Ferm.
Selvitys ehdottaa, että esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamista arvioitaisiin yhdessä oikeusministeriön kanssa.
- Vaikka meillä on varsin tuoreet esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistukset taustalla, tämä maailma kehittyy niin nopeasti, että täytyy arvioida, tarvitseeko lakeja muuttaa jotenkin.
Tietoverkkoa hyödyntäviä petosrikoksia oli viime vuonna yhteensä 2 900 ja kasvua toissa vuoteen oli lähes kahdeksan prosenttia. Internetissä tehtyjä lieviä ja perusmuotoisia maksuvälinepetoksia kirjattiin viime vuonna lähes 8 800. Toissa vuonna määrä oli vajaat 5 600.
Selvityksen mukaan verkkoa hyödyntävät rikokset ovat usein yksittäisinä vähäisiä, mutta uhreja on runsaasti ja vahingot ovat kokonaisuudessaan suuria.
Mobiililaitteet kasvava rikoksentekokanava
Selvitys nostaa esille mobiiliyhteydet kasvavana rikoksentekokanavana. Esimerkiksi Europol on arvioinut, että tietoverkkohyökkäykset painottuvat mobiililaitteisiin, sillä ne sopivat hyvin haittakoodien levittämiseen ja toimivat väylänä kiinteisiin laitteisiin, selvityksessä todetaan. Haittaohjelmien kautta voidaan hallita koko kohdelaitetta.
Sisäministeriön selvitys liittyy kansallisen kyberturvallisuusstrategian täytäntöönpanoon ja hallitusohjelmaan. Selvityksessä esitetään ensi vuodelle 8,7 miljoonan euron lisäresursseja poliisille ja 1,35 miljoonaa suojelupoliisille kyberrikollisuuden torjuntaan.