Maatalouden ja maaseudun yritysten sisällöntuotannolliset tarpeet tulisi huomioida voimakkaan maatalousalueen keskellä sijaitsevan Ruukki Werstaan toiminnassa, toivoo Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Leila Helaakoski. Maaseudun ja kaupungin välisestä vuorovaikutuksesta on puhuttu pitkään, mutta sen sisältö on hänen mukaansa jäänyt laihaksi.
"Haastan Ruukkiin sijoittuvan maaseudun osaamiskeskus Oraksen kantamaan vastuunsa tulevaisuudesta tässä suhteessa. Ehkä tulevaisuudessa maatilan emäntä ja isäntä hankkivat lisäansioita sisältötuotannon yrittäjinä koneurakoinnin tai pitopalvelun sijasta", sanoi Helaakoski maanantaina Werstaan vihkiäisissä.
Sisältötuotannolla ymmärretään pääasiassa sähköisille viestimille laaditun kulttuurin, dokumenttien, opetuksen, tutkimuksen, viihteen ja markkinoinnin ohjelmasisällön tuottamista ja siihen liittyvää palvelu- ja liiketoimintaa. Ruukin Yrityspuiston alueella toimiva Ruukki Werstas tarjoaa toimintakonseptin nimenomaan sisältötuotannon yrittäjille.
"Werstaan tavoitteena on luoda perustaa digitaalisten toimialojen yritysten synnylle. Tavoitetta on lähdetty rakentamaan yrityshautomoon orientoivan koulutuksen kautta", kertoo Ruukin Yrityspuisto Oy:n varatoimitusjohtaja Risto Pietilä.
Yrityshautomokoulutuksen toteuttaa Taideteollinen korkeakoulu. Koulutuksessa on hyödynnetty korkeakoulun yhteydessä toimivasta Arabus-yrityshautomosta saatuja kokemuksia.
Kasvava ala tarvitsee yhteiskunnan tukea
TE-keskus on tukenut Werstaan rakentamista noin 257 000 eurolla ja rahoittanut sisältötuotannon yrittäjäkoulutusta. Johtaja Helaakosken mukaan TE-keskuksen oli helppo lähteä projektiin mukaan, koska maan hallitusohjelman tavoitteista lähtevät ajatukset Suomen nousemisesta tietoliikenneteknologian ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi ovat vilahdelleet myös Ruukin Werstaan ja sen toiminnan kehittämisestä käydyissä keskusteluissa.
Kansanedustaja Kyösti Karjulan (kesk.) mukaan Suomen on etsittävä jatkuvasti uusia toimialoja luomaan hyvinvoinnin edellyttämää kasvua. Hän esitti Ruukissa, että seuraava hallitus ottaisi ohjelmaansa erityisen Ohjelmisto-Suomi-hankkeen, jolla varmistettaisiin sisältö- ja ohjelmistotuotannon nykyistä kattavampi hyödyntäminen.