Espanjan vuosina 1936-39 käyty sisällissota oli yksi kaikkien aikojen verisimmistä. Sitä seurasi kenraali Francisco Francon oikeistodiktatuurin kausi, joka päättyi vasta diktaattorin kuolemaan vuonna 1975.
Francon kauden jälkeen vuonna 1978 ja jo demokraattisessa Espanjassa säädettiin laki yleisestä armahduksesta koko sisällissodan jälkeiselle ajalle. Sen perusteella armahdettiin niin Francon sotilashallitus kuin oppositiokin. Samalla vankilan portit avautuivat useille jo tuomituille baskiterroristien järjestön Etan jäsenille.
Kuitenkin monet Espanjan sisällissodan ja sen jälkeisen diktatuurikauden haavat ovat jääneet umpeutumatta.
Hävinneet vaativat
nyt selvitystä
Yli 65 vuotta sitten päättyneen konfliktin aikaisista ja sen jälkeisistä ihmiskohtaloista tiedetään perusteellisemmin vasta toinen puoli. Sodan voittajaosapuoli tutki omiensa asiat jo 1940-luvulla. Nyt omaiset vaativat hallitusta selvittämään myös tappion kärsineiden kohtalot. Tutkimusta kaipaavia tapauksia on tiedossa kesäkuusta 1936 aina vuoteen 1977.
Tietoisena espanjalaisen yhteiskunnan vaatimuksista viime keväänä aloittanut José Luis Rodriquez Zapateron sosialistihallitus on ryhtymässä toimiin, jotta Espanjan sisällissodan tasavaltalaisuhrien maine saataisiin palautettua. Sotilasarkistolähteiden mukaan noin puoli miljoonaa tasavaltalaista joutui vankilaan, sekä työ- ja keskitysleireille. Vastaavasti noin 150 000 tasavaltalaista kuoli teloitusten uhrina.
Kuolleiden omaiset ovat vuosia vaatineet hyvitystä ja uhrien maineen palautusta. Espanjan edellinen, José María Aznarin johtama oikeistohallitus oli kuitenkin varsin haluton mihinkään muuhun kuin liittymään kaikkien maan poliittisten puolueiden yhteiseen anteeksipyyntöön.
Pääminsteri Zapateron hallitus on nyt perustamassa ministeriöidenvälistä työryhmää. Sen tarkoituksena on pohtia mahdollisuuksia "oikeudellisiin ja moraalisiin" korvauksiin uhreille ja heidän omaisilleen. Työryhmä aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa ja ensi vuoden budjetissa sille on varattu käyttövaroja viisi miljoonaa euroa.
Joukkohaudoissa
30 000 tasavaltalaista
Sosialistihallitus pyrkii myös auttamaan joukkohautoihin haudattujen tasavaltalaisten ruumiiden esiin kaivamista ja tunnistamisen rahoittamista. Nykyarvioiden mukaan joukkohaudoissa on yhä edelleen noin 30 000 tasavaltalaisen ruumiit. Heistä vain hieman yli 300 on tähän mennessä kaivettu ylös ja haudattu kunniallisesti. Hautaus on lähinnä tapahtunut murhattujen tasavaltalaisten omaisten toimesta.
Ensimmäinen sisällissodan hävinneen osapuolen eli tasavaltalaisten teloituspaikan perusteellisempi tutkimus järjestettiin Espanjassa vasta lokakuussa 2000. Tutkimuksista huolehtii tasavaltalaisten omaisten perustama yhdistys, Recuperación de la Memoria Histórica (ARMH), suomalaisittain "Historiallisen muistin takaisin saaminen".
Omaisten yhdistys on tähän mennessä tehnyt tutkimuksiaan vapaaehtoisvoimin. Esimerkiksi Piedrahitan kaivauksia varten vuoden 2002 lopulla ARMH järjesti kansainvälisen työleirin, jossa oli mukana vapaaehtoisia yli kymmenestä maasta.
Franco ratsastaa
yhä Madridissa
Tasavaltalaisten omaisten yhdistyksen mukaan sodan uhrien muiston kunnioittamiseen kuuluu myös diktatuurista kertovien symbolien hävittäminen.
Sodan jälkeen kenraali Franco pystytti sotilaidensa kunniaksi jopa monumentaalisen Valle de los Caidos -hautamuistomerkin Madridin lähettyville.
Espanjasta löytyy yhä edelleen runsaasti Francon sotilashallintoon viittaavia kadunnimiä ja jopa kenraali Francon ratsastajapatsaita. Sellainen on pystyssä yhä edelleen myös pääkaupungissa Madridissa, vaikka tänä syksynä Madridin kaupungin vasemmisto-oppositio onkin vaatinut patsaan pikaista poistamista julkiselta paikalta.