Heti alkuun korostan, että tarkoitus ei ole missään nimessä vähätellä asiaa tai loukata ketään. Tarkoitus on hieman ravistella ja herättää asiallista keskustelua aiheesta.
Sisäilmaongelmat nousevat lehtien palstoille ja osaksi hyvä niin, mutta onko ongelma todellakin niin suuri ja toivoton?
Some ja media luovat omilla tahoillaan painetta. Tämä on aiheuttanut sen, että pienimmästäkin risauksesta käynnistetään valtaisat tutkimukset.
Tutkimuksillekin on toki oma paikkansa, mutta monesti unohdetaan perusasiat ja teetetään vain tutkimuksia.
Viimeisin esimerkki Jyväskylän poliisiasemalta, jossa on tehty useampi tutkimus ja lukuisia remontteja.
"Meillä ei ole tarkkaa tietoa siitä, mikä ongelmia aiheuttaa. Henkilöstö on oireillut tiloissa ja viime viikolla tietoon tuli kaksi tapausta lisää. Tässä tilanteessa ei muuta voida", Timo Vuola sanoo.
Ainakin itselleni tulee mielikuva siitä, että sisäilmaongelma on iso mystinen mörkö, jota on lähes mahdoton voittaa, koska edes lääkärit eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen.
Keskustelu on vyörynyt sellaisella voimalla, että vastakkainasettelu on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Oma mielipiteeni astmaatikkona ja allergisena ihmisenä on, että aiemmat altistumiset voivat aiheuttaa yliherkkyyttä ja muita kauaskantoisia ongelmia ja tämä on hyvä tiedostaa, kun tätä asiaa käsitellään.
Julkisen tilan yksi haaste on se, että siellä on paljon ihmisiä, jotka tulevat monesta eri paikasta ja heillä kaikilla on oma historiansa. Nykypäivänä tuntuu mahdottomalta edes ääneen kysyä, että mitä jos ongelma onkin jossain muualla? Se koetaan vähättelyksi tai jopa syyllistäväksi.
Näin ei pitäisi kuitenkaan olla, koska ihminen on voinut herkistyä aiemmissa työpaikoissaan tai kotonaan tietämättään. Kartoittamalla ihmisen polku voidaan saada ainakin osaselitys ongelmalle.
Esimerkiksi itse kävin yläasteen kahdessa eri koulussa, jotka molemmat suljettiin homeen takia. Tämä voi olla selitys myöhemmälle oireilulle rakennuksessa, missä homepitoisuudet jäävät rajojen alapuolelle. Tämä pitää pystyä sanomaan ilman leimautumisen pelkoa tai pelkoa siitä, että menettää mahdollisesti jopa työpaikan.
Nykyteknologialla voidaan turvata tilat myös altistuneille.
Yksi tärkeä kysymys tuntuu unohtuvan jatkuvasti. Onko rakennus siinä käytössä, mihin se on suunniteltu?
Väliseiniä on helppo rakentaa ja purkaa, mutta onko ilmanvaihtokanavia muistettu ottaa huomioon?
Valitettavan usein näkee vanhemmissa rakennuksissa tilanteita, missä on rakennuttu työntekijöille omia työpisteitä tai toimistoja, mutta unohdettu ilmanvaihto kokonaan.
Kun havaitaan sisäilmaongelmia, on ensin tärkeintä saada altistuminen ja oireilu loppumaan. Tämän jälkeen kartoitetaan tilanne ja tarvittaessa teetetään sisäilmatutkimukset, mikäli ongelma ei ole ratkennut.
Jaakko Ukkola
Raahe
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.