- Järjestäytynyt rikollisuus toimii yhä laajemmin valtioiden rajojen yli. Ulkomailta johdettu, kovan toimintamallin rikolliskulttuuri voi tästä syystä saada entistä enemmän jalansijaa myös Suomessa, totesi sisäasiainministeri Kari Rajamäki perjantaina 12.11. Vuoden Poliisin julkistamistilaisuudessa. Vuoden Poliisi, keskusrikospoliisissa työskentelevä rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen on ansioitunut erityisesti järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa.
Rajamäen mukaan järjestäytynyt rikollisuus pyrkii murtamaan viranomaisten lahjomattomuutta. Rikolliset myös painostavat ja uhkailevat viranomaisia.
Poliisin neljä vuotta sitten vakavan rikollisuuden torjunnassa käynnistämä kohdevalintamalli on Rajamäen mukaan osoittautunut toimivaksi keinoksi. Torjuntatoimien vaativuutta kuvaa se, että erään kohteeksi valitun rikollisryhmän jäsenten ja siihen kiinteästi liittyneen rikollisverkoston laajuus oli yli 200 henkilöä.
- Rikosten paljastaminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen kesti noin kaksi vuotta. Tämän kaltaisella rikostiedusteluperusteisella ja tekijäkeskeisellä rikostorjuntatyöllä on selkeä vaikutus järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiin, muistutti Rajamäki.
Maalitoimintaa kehitetään edelleen samaten kuin poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistä analyysitoimintaa. Analyysitiedon avulla voidaan pitää yllä reaaliaikaista tilannekuvaa järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta ja suunnitella viranomaistoiminta mahdollisimman tehokkaaksi. Kuluvan vuoden aikana maalitoiminnan puitteissa on esitutkintaviranomaisten yhteisten tutkintatoimien kohteeksi valittu 31 vakavan rikollisuuden torjuntakohdetta, joista merkittävä osa liittyy järjestäytyneeseen rikollisuuteen.
- On kuitenkin muistettava, ettei rajat ylittävää järjestäytynyttä rikollisuutta voida torjua pelkästään kotimaisin voimin. Meidän on lisättävä yhteistyötä erityisesti Venäjän sekä muiden lähialueidemme viranomaisten kanssa hyödyntäen tehokkaasti esimerkiksi EU:n tarjoamia uusia työkaluja. Suomen ja Viron esitutkintaviranomaiset ovatkin jo aloittaneet yhteisen vakavan rikollisuuden määrittely- ja valintamenettelyn, jonka puitteissa keväällä 2004 valittiin kaksi järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvää torjuntakohdetta sekä sovittiin yhteisistä tutkintajärjestelyistä, Rajamäki totesi.
Viimeaikainen kehitys osoittaa, että Suomen on Viron ohella tiivistettävä operatiivista rikostorjuntayhteistyötä myös muiden EU- sekä Baltian maiden kanssa, sillä laajamittaisena väärennetyn rahan valmistamisena ja levittämisenä sekä paritus- ja huumausainerikollisuutena ilmenevä järjestäytynyt rikollisuus kohdentuu maahamme aikaisempaa selkeämmin muualta Euroopasta erityisesti Latvian ja Liettuan kautta.
Monialaisen ja kansainvälisen organisoidun rikollisuuden torjunnan tehostaminen edellyttääkin jatkossa entistä määrätietoisempaa tukea Europolille sekä erityisesti sen suunnitteilla olevalle tietojärjestelmälle, jotta kansainvälisen yhteistyön puitteissa suoritettavat esitutkintatoimet voitaisiin kohdentaa entistä perustellummin, koordinoidummin ja vaikuttavammin.
- Meillä on myös paljon annettavaa muiden maiden rikostorjuntaviranomaisille. Suomalainen PTR -yhteistyö ja maalitoimintamalli ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Tarjoamme omaa yhteistyömalliamme Baltian maille ja Pohjoismaille. Lisäksi Suomi ottaa vastaan vuoden vaihteessa Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koordinoivan Baltic Sea Task Force -työryhmän puheenjohtajuuden. Puheenjohtajuus tarjoaa erinomaisen väylän esitellä toimintamalliamme lähialueille sekä kehittää viranomaisyhteistyötä Itämeren alueella, totesi Rajamäki.
Vuoden Poliisi rikosylikonstaapeli Kimmo Nokkonen työskentelee keskusrikospoliisin Jyväskylän yksikössä. Hän on tutkinut lukuisia ase-, rahanväärennös-, talous- ja huumausainerikoksia, joissa on useimmiten ollut taustalla järjestäytynyt rikollisuus. Vuoden Poliisi valittiin tänä vuonna jo 29. kerran. Valinnan tekevät Helsingin Nuorkauppakamari, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ja sisäasiainministeriön poliisiosasto.