Sepa-palvelut otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2008 alusta alkaen. Sen jälkeen esimerkiksi kotimaisia pankkikortteja ei enää uusita, vaan ne vaihtuvat eurooppalaisiin, sirullisiin pankkikortteihin.
Vaikka tavallisen kuluttajan taustalla myllertävät niin tekniset kuin poliittiset muutokset, näkyvät ne käytännössä kovin hitaasti ja eritahtisesti. Esimerkiksi ulkomailla passaava Visa Electron -maksukortti on ollut suomalaisten maksuvälineenä jo keväästä 2000. Vuonna 2004 noin 1,3 miljoonaa suomalaista maksoi ostoksiaan Visa Electronilla, kansainvälisiin luottokortteihin luotti 1,5 miljoonaa suomalaista.
Tämän vuoden heinäkuun tilastoissa taas näkyy, että jo puolet suomalaisten pankkikorteista ovat sirullisia. "Ideana on se, että maksukokemus on joka maassa sama. Euroopan komissio haluaa, että luoton lisäksi myös pankin puolelta voi maksaa EU:n sisällä", maksujärjestelmäasiantuntija Markku Hirvonen Suomen Pankkiyhdistyksestä kertoo.
Hirvosen mielestä eurooppalaisia pankkikortteja suurempi muutos on se, että kuluttaja operoi kortillaan nyt itse.
"Se, että kortti vaatii sirun, on suurempi muutos ja että kuluttaja syöttää itse pin-koodin kauppojen kortinlukulaitteisiin", hän sanoo. Kokemus on siis sama, mutta entä hinta. Jos matkailija nostaa automaatista rahaa -- ja nimenomaan pankin puolelta -- kustantaako se samalla lailla tietyn prosentin kuin esimerkiksi nostettaessa Visalta?
"Minulla ei ole tietoa, mutta ulkomailla sen täytyy maksaa saman kuin täällä", Hirvonen sanoo. Kansallisessa siirtymäsuunnitelmassa luvataan, että "kuluttajalle yksittäisen kortin käytön hinnoittelu on läpinäkyvää koko euroalueella."
