Suomessa ollaan siirtymässä magneettijuovaisista pankkikorteista entistä turvallisemmaksi arvioitujen sirukorttien aikakauteen. Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Helena Tuorila kuitenkin pelkää, ettei siirtymävaihe suju niin turvallisesti kuin toivoa saattaisi.
"Ikääntyville ja yleensäkin tekniikan käyttöön tottumattomille sirukortti saattaa tuottaa vaikeuksia. Ensiksikin pitää tietenkin muistaa se tunnusluku. Ja aika monissa paikoissa, missä sirukorttilaite on meillä Suomessa käytössä, on näppäily-ympäristö turvaton ja todella surkeasti suojattu - seuraava asiakas saattaa seisoa ihan siinä vieressä", Tuorila huomauttaa.
Erikoistutkija muistuttaa myös, että vastuu pankkikortin turvallisesta käytöstä kuuluu sirukorttiaikakaudella nimenomaan kuluttajalle.
"Magneettijuovaista korttia käytettäessä vastuu maksutapahtuman turvallisuudesta on jäänyt maksukuitin allekirjoituksen jälkeen kaupalle tai Luottokunnalle. Nyt sirukortin käytön ja kortin tunnusluvun näppäilyn myötä se siirtyy asiakkaalle."
Asiakas saakin olla lähes vainoharhaisen varuillaan sirukorttia käyttäessään, erikoistutkija huomauttaa. "Tunnuslukua näppäillessään kannattaa käyttää vähintään kättään tai lompakkoaan kortinlukulaitteen suojana."
Sirukortin väärinkäyttö on mahdollista, jos voro saa kynsiinsä sekä kortin että sen tunnusluvun.
Tuorilan mukaan maksukortteihin liittyvän rikollisuuden lisääntymisestä sirukortteihin siirtymisen jälkeen on jo saatu näyttöä ulkomailta.
Erikoistutkija Helena Tuorila arvioi varsin kriittisesti pankkien tapaa markkinoida uusia sähköisiä palveluitaan.
Esimerkiksi kuluttajien huoleen sirukorttien turvallisuudesta pankit ovat suhtautuneet hänen mielestään lähes ylimielisesti - lähinnä ne vain kehottaneet varovaisuuteen ja opettelemaan tunnusluvun ulkoa. Sen sijaan käytännön tilanteisiin soveltuvia turvallisuusohjeita kuluttajat tuntuvat saaneen vähemmän.
Pankkikortin vaihdon yhteydessä pankit ovat puolestaan tarjonneet lähes poikkeuksetta ja ensisijaisesti luottovaihtoehdon sisältäviä sirullisia Visa- tai Mastercard-kortteja. "Luottovaihtoehtoa ei ole kuitenkaan pakko ottaa, vaan pelkän pankkikortin saanti onnistuu sekin edelleen", Tuorila huomauttaa.
Niin ikään Kuluttajavirasto totesi äskettäin, että kuluttajalla on oikeus myös luotottomaan korttiin.
Sirukortteihin liittyvät riskit eivät ole ainoita, joihin kuluttajat ovat saattaneet törmätä sähköisiä pankkipalveluita käyttäessään, Helena Tuorila muistuttaa.
Joitakin Nordean asiakkaita onnistuttiin jymäyttämään sähköpostiviesteillä taannoin niin, että he paljastivat pankkitunnuksensa huijareille. Muutamat Sampo-pankin asiakkaat taas saivat viime keväänä tietokoneelleen haittaohjelman, joka olisi voinut varastaa käyttäjänsä pankki- ja luottokorttitietoja.
"Kuluttajille pitää saada enemmän tietoa turvallisista toimintatavoista, että he voivat kantaa vastuunsa", erikoistutkija sanoo.