Italialaisen politiikan pullonkorkki Silvio Berlusconi koki tällä viikolla lopullisen tappion.
Il Cavaliereksi eli Ritariksi kutsuttu Berlusconi ei enää ponnahda pinnalle, sillä omatkin käänsivät johtajalleen selkänsä parlamentin äänestyksessä.
Pitkä ura politiikassa on päättynyt. Laatulehti Corriere della Sera totesi, että bluffaamisen aika on Italiassa ohi.
Viimeisenä työnään 20 vuotta poliittisessa elämässä vaikuttanut Berlusconi yritti todella vastuutonta temppua. Hän sommitteli Italiaan hallituskriisin, jonka seuraukset olisivat saattaneet olla kohtalokkaat – sekä Italialle että Euroopalle.
Mikäli Berlusconi olisi kyennyt keskiviikkona kaatamaan pääministeri Enrico Lettan hallituksen, se olisi ollut vakava isku maan orastavalle toipumiselle talouskriisistä.
Vaikka Lettan ministeristö on heikko, ilman toimivaa hallitusta Italia olisi joutunut vapaaseen pudotukseen. Vieläpä siinä vaiheessa jolloin talouden elpyminen vaatii tarmokkaita toimia.
Hallituksella on päätettävänään ensi vuoden talousarvio. Budjetin on määrä virittää Italiaa parempaan tuloskuntoon.
Lisäksi hallituksen on tarkoitus uudistaa Berlusconin pääministeriaikana voimaan tullutta vanhanaikaista pitkiin listoihin ja laskennallisiin paikkabonuksiin perustuvaa vaalitapaa.
Siihen Berlusconi ilmeisesti pyrki. Estämään uudistukset. Samalla hallituksen kampitus olisi ollut voimannäyttö ylähuoneen suuntaan. Senaatti kokoontuu ensi viikolla päättämään vankeustuomion saaneen Berlusconin erottamisesta parlamentista.
Onneksi Berlusconin oman puolueen, konservatiivisen Vapauden kansan kansanedustajat havaitsivat, millaista temppua Ritari yritti. Hallituksen eronpyyntö olisi hyödyttänyt pelkästään Berlusconin omaa etua. Italia olisi joutunut kärsimään. Kaikkeen ei puoluekaan suostunut.
Aiemmin Berlusconia tukeneet puoluetoverit nousivat isäntäänsä vastaan. Italiassa puhuttiin jopa kapinasta.
Politiikan tutkijat arvelevat Berlusconin liittouman hajoavan pienempiin, lähinnä oikeistolaisiin ryhmittymiin. Näin Berlusconin koko poliittinen perintö – mikäli sellaisesta ylipäätään voi puhua – häviää sahanpuruna tuuleen.
Berlusconin poliittinen taival on omalla tavallaan vertaansa vailla. Hän irtosi todellisuudesta kuin vappupallo ja muuttui omaksi irvikuvakseen. Sirkustirehtöörin elkeistä huolimatta hän piti valtaa näpeissään.
Corriere della Seran mukaan uran loppumisen psykologiset vaikutukset tulevat olemaan Italiassa suuret. Poliittisia päätöksiä ei enää rakenneta illuusioiden eikä yhden kaikkivoipaisen hahmon varaan.
Italian päätöksenteko tervehtyy väistämättä ja kansainvälinen uskottavuus lisääntyy. Tätä muutosta ovat odottaneet muun muassa rahoitusmarkkinat.
Berlusconin tunnusmerkki, jatkuva tempoilu sinne tänne, siirtyy toivottavasti sinne minne se kuuluu: historian roskatynnyriin.