Hyönteisruoka tekee nousua. Monista kaupoista saa kasvatettujen sirkkojen jauhosta tehtyä leipää.
Mutta miksi kasvattaa hyönteisiä ruoaksi, kun täällähän riittää hyönteisiä ihan luonnostaan – sääskiä. Siitä vaan taatusti luomutuotantoinen räkkä talteen, syömään ja myyntiin?
Sopivatko sääsket ihmisravinnoksi, tutkija Pertti Marnila Luonnonvarakeskuksesta?
– Todennäköisesti sääsket sopisivat ihmisravinnoksikin, kunhan tautiriskit saadaan hallintaan. Afrikassa, taisi olla Victoriajärven rannalla, silloin tällöin on suuria sääskiparvia, joista paikalliset ihmiset pyydystävät sääskimassaa ja paistavat niitä pihveiksi.
Entä jos kuumentaisi sääsket? Häviävätkö virukset ja mahdolliset hyttysen imemän veren epäpuhtaudet?
– Ei ole varmaa, tuhoutuvatko kaikki virukset ja alkeiseliöt kypsennettäessä. Suomessa sääsket levittävät mm. arbo- ja hantaviruksia. Suomessa hyttyset ovat aiheuttaneet sairastumisia ainakin Sindbis- ja Inkoo-viruksia levittämällä.
– Jokainenhan voi syödä omalla riskillään mitä haluaa, mutta itse en ottaisi luonnossa kasvanutta hyönteistä. Ei tiedä, mitä kanalintua tai myyrää se on imenyt.
Voiko sääskiä käyttää eläinravintona?
– Surviaissääsken toukkiahan käytetään pilkkimiseen. Niitä voi myös syöttää lemmikeille ja turkiseläimille. Eläviä sääskentoukkia voidaan käsittääkseni syöttää esimerkiksi lemmikkieläimille edellyttäen, että ne ovat eläimelle turvallista ja hyvää ravintoa. Elintarviketuotantoeläinten rehuksi voi tällä hetkellä kasvattaa vain sotilas- ja huonekärpäsiä, jauhopukkeja, kanatunkkaria, kotisirkkoja, trooppisia kotisirkkoja ja kenttäsirkkoja.
Tuleeko Lapin luonnonsääskistä ikinä ruokabisnestä?
– Tuskin lähitulevaisuudessa. Suomessa ratkaisevaa on nykyinen EU:n uuselintarvikelainsäädäntö. Jotta uuselintarvikeluvan saisi, olisi kerättävä 25 vuoden ajalta käyttötietoa sääskien ravintokäytöstä huomattavan väestönosan osalta. Suomalaisten lajien suhteen ei sellaista tietoa ole saatavissa. Lisäksi luonnossa pitäisi tarkasti tietää, mitä lajia sieltä tulee valikoineeksi.