Si­ree­nien koe­soi­tot alkavat taas

Oulun väestöhälytinjärjestelmä laajenee, kun Kaakkuriin saadaan tänä vuonna väestöhälytin. Lisäksi Oulun yliopistosairaalan alueella oleva vanha hälytin vaihdetaan uuteen elektroniseen väestöhälyttimeen.

Oulun väestöhälytinjärjestelmä laajenee, kun Kaakkuriin saadaan tänä vuonna väestöhälytin. Lisäksi Oulun yliopistosairaalan alueella oleva vanha hälytin vaihdetaan uuteen elektroniseen väestöhälyttimeen.

Viime vuonna uudet hälyttimet asennettiin Linnanmaalle ja Madekoskelle.

Uusista hälyttimistä huolimatta pillien ääntä ei kaupungissa ole kuulunut kesän jälkeen. Normaalisti väestöhälyttimiä testataan joka kuukauden ensimmäisenä maanantaina kello 12.

Se, etteivät sireenit ole ulvoneet johtuu siitä, että niiden käynnistämisestä vastanneista vanhoista VHF-radiotukiasemista luovuttiin viime kesänä viranomaisverkko Virven tulon myötä. Samalla VHF-laitteiden tilalle piti saada uusi Virven avulla ohjattu laitteisto, kertoo kalustopäällikkö Kari Malinen Oulu-Koillismaan palolaitokselta.

"Laitteiston piti olla käyttökunnossa jo syksyllä, mutta sekä laitetoimittajalle että niiden asentajalle tuli viivytyksiä. Käytännössä olemme jo neljä kuukautta jäljessä aikataulusta. Nyt asia on saatu taas liikkeelle ja koesoitot alkavat kuulua maaliskuun ensimmäisestä maanantaista lähtien."

Malinen korostaa, että laitteisto on koko ajan käytettävissä ja tarvittaessa yleinen vaaranmerkki voidaan antaa aputukiaseman välityksellä.



Hälyttimet
ovat kalliita


Tällä hetkellä Oulussa on käytössä yhteensä 11 väestöhälytintä. Tusina tulee täyteen Kaakkurin hälyttimen myötä.

Uudet elektroniset hälyttimet eivät ole mitään halpoja investointeja, yhden hinta on noin 20 000 euroa.

"Meni pari kolme vuotta, että emme pystyneet uusimaan Oulussa yhtään hälytintä. Nyt asiaan on saatu parannusta", kalustopäällikkö Kari Malinen sanoo.

Hälyttimet pyritään kuuluvuussyistä asentamaan mahdollisimman korkealle. Uusien elektronisten hälyttimien kuuluvuusalue on yhden kilometrin luokkaa.

Siinä ne häviävät vanhemmille laitteille, joiden ääni kuuluu parin kilometrin säteellä.

Uusia hälyttimiä täytyy sen takia sijoittaa tiheämpään. Uusien hälyttimien etuna on kuitenkin se, että niiden kautta voidaan antaa puhetiedotteita ja selkokielistä ohjeistusta onnettomuustapauksissa.

"Nykyisin väestöhälyttimet eivät kuulu vain poikkeusoloissa käytettäväksi, vaan niitä voidaan käyttää myös normaalioloissa, jos vaaratilanteita syntyy. Sellainen voisi olla esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksessa sattunut onnettomuus", selittää Malinen.

Uusia hälyttimiä voidaan myös testata äänettömästi. Sen sijaan vanhojen laitteiden toimivuus saadaan selville vain koesoittamalla.

Vanhoja hälyttimiä on Oulussa vielä sen verran, että pillien ääntä kuullaan kerran kuukaudessa tulevaisuudessakin.

Ilmoita asiavirheestä