Odotukset ja pian myös paineet keskustan puheenjohtajaa Juha Sipilää kohtaan kasvavat. Laahaava kannatus ei osoita piristymisen merkkejä, eikä uusia avauksia kuulu.
Syksyn kuntavaaleihin on reilut kolme kuukautta aikaa, mutta keskustan järjestökone yskii. Keskustan kunnallisjärjestöt eivät ole ainakaan vielä onnistuneet hankkimaan listoilleen ehdokkaita vanhaan malliin.
Keskustan perinteisten vahvojen kannatusalueiden suurissa kuntakeskuksissa ei ole ollut suuria vaikeuksia, mutta pääkaupunkiseudulla kangertaa.
Puoluesihteeri Timo Laanisen mukaan varmoja ehdokkaita on tällä hetkellä noin 4 000. Määrä on vähemmän kuin aiemmin vastaavaan aikaan. Keskustan pitäisi löytää lyhyessä ajassa vielä ainakin 6 000 ehdokasta, jotta listoilla olisi tuttuun tapaan 10 000 ehdokasta.
Lisäksi keskustaa painaa ennätyksellisen heikko gallupkannatus. Helsingin Sanomien TNS-Gallupilla teettämä mielipidemittaus lupasi keskustalle enää 16,4 prosentin kannatuksen syksyn kuntavaaleissa. Ilta-Sanomien Tietoykkönen Oy:ltä tilaama kysely antoi hippusen paremman eli 16,8 prosentin kannatuksen.
Lukemat ovat keskustalle historiallisen alhaiset. Perinteisesti vahvimmalle kuntapuolueelle ne ovat suorastaan sietämättömiä. Edessä on katastrofi, jos entisen puoluesihteeri Jarmo Korhosen arviot siitä, että mittaukset ovat aina olleet muutaman prosenttiyksikön lopullista tulosta korkeammat, pitävät paikkansa.
Kokoomus ja SDP ovat karkumatkalla. Keskusta joutuu kamppailemaan pronssitilasta perussuomalaisten kanssa. Euroalueen taas syventynyt kriisi sataa eniten perussuomalaisten laariin.
Puolueen uudella puheenjohtajalla, kempeleläisellä Juha Sipilällä on totinen paikka herättää kenttäväki ja haalia karanneet äänestäjät takaisin aitaukseen. Luottamus pitää ansaita uudestaan.
Kenttäväki odottelee Sipilän starttia. Sillä saralla on ollut hiljaista. Rationaalinen insinööripuhe kuulosti puolueväen korvissa raikkaalta vaihtoehdolta, mutta politiikassa samat lainalaisuudet eivät päde. Politiikassa kaikkea ei voi delegoida pätevillekään ihmisille kuten yrityselämässä.
Heti puoluekokouksen jälkeen Sipilä pääsi esittelemään keskustan ajatuksia eurokriisistä. Hieman myöhemmin hän herätti keskustelua huomauttaessaan, että Espanja voisi hoitaa talouskriisinsä nostamalla veroasteensa Suomen tasolle.
Eurokriisin hoidosta pitkään hallituksessa vastanneen keskustan on vaikea irtautua vanhasta roolistaan. Kuntauudistuksen vastustamisessa puolue sen sijaan on ollut johdonmukainen. Keskusta ei ole silti onnistunut nostamaan kannatustaan kovalla kuntakritiikilläkään.
Puoluekokouksen jälkeen keskustassa on oltu hissukseen. Viime kevättä leimannut kova sisäinen ja julkinen kädenvääntö on ainakin tilapäisesti hiljennyt.
Paineet Sipilää kohtaan kasvavat. Jos avauksia ja uskottavia ulostuloja ei tule, pinnan alla voi taas roihahtaa. Vanhaa kaartia ei tarvitse paljon raaputtaa, kun tyytymättömyys purskahtaa uudelleen.