Si­pi­läl­le ei jäänyt muuta vaih­to­eh­toa kuin lähteä – ras­kas­ta kri­tiik­kiä oi­keis­to­lai­suu­des­ta, eli­tis­mis­tä ja kup­las­sa elä­mi­ses­tä

Pääministeri Juha Sipilä kertoi tiistaina jättävänsä keskustan puheenjohtajan tehtävän.

Kuva: Maiju Torvinen

Juha Sipilän seitsenvuotinen urakka keskustan johdossa katkeaa ennätysmäisen rajun vaalitappion takia.

Monelle jäsenelle puolueen puheenjohtajan poliittinen linjakin on ollut koko ajan vaikea nieltävä.

Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän tiistainen ilmoitus tehtävänsä jättämisestä on johdonmukaista jatkoa hänen aiemmalle ajattelulleen. Entinen yritysjohtaja on puhunut tulos tai ulos -periaatteesta ja on sitä jo kerran noudattanutkin.

Kun Sipilän johtama hallitus ei saanut sote-uudistusta läpi, ministeristö jätti eronpyyntönsä – toki myös vaalitaktisista syistä – ja kun keskustan vaalitulos romahti historiallisen heikoksi, nyt eroaa puheenjohtaja Sipilä.

Sipilän paikalla tosin kuka tahansa keulahahmo olisi todennäköisesti tehnyt saman ratkaisun.

Tyytymättömyys puoluejohtoon ehti nousta esiin myös puolueen pää-äänenkannattajan sivuilla ennen kuin Sipilä ratkaisustaan kertoi. Raskainta kritiikkiä esitti puoluevaltuuskunnan puheenjohtaja Antti Kivelä, jonka mielestä puolueen peruskannattajakunta on kokenut puolueen linjan "oi­keis­to­lai­sek­si, etäi­sek­si, hy­vä­tu­loi­sia suo­si­vak­si ja eli­tis­ti­sek­si".

Samoin Kivelän mukaan keskustan joh­to, hän itse osana sitä, "on ol­lut kup­las­sa ja luul­lut tie­tä­vän­sä, mitä kan­sa ajat­te­lee ja tah­too".

Sipilä itse ei tiistaisessa blogikirjoituksessaan esitä arviota siitä, mistä asioista äänestäjät puoluetta tarkemmin rankaisivat. Hän perustelee lähtöään historiallisella vaalitappiolla, perää tapahtuneesta "syväanalyysia" ja toteaa, että puoluejohtajan on kannettava tuloksesta vastuu.

Kiinnostavaa on, että hallituksensa politiikkaa hän ei pyytele anteeksi. Talouden kääntämisessä ja työllisyyden nostossa ei ole syytäkään.

Sipilän seuraajan valinta tapahtuu vasta syyskuussa ylimääräisessä puoluekokouksessa. Tässä vaiheessa kaksi nimeä, Annika Saarikko ja Antti Kaikkonen, ovat vahvimpia suosikkeja. Saarikon kohdalla kysymysmerkkinä on kuitenkin syksyyn ajoittuva lapsen syntymä.

Eduskunnan sote-kahinoissa profiloitunut Hannakaisa Heikkinen harkitsee lähtöä kisaan. Tornion Katri Kulmunille voisi löytyä niin ikään tukea.

Sipilä itse ehtisi puolestaan vielä ryhtyä eurovaaliehdokkaaksi.

Vaalituloksen synnyttämä hämmennys näytti tarttuneen myös tiistaina keskustan puoluehallitukseen, joka horjui hallituksesta jäämisen ja sinne pyrkimisen välillä. Puoluehallituksen mukaan kansa on osoittanut vaalituloksen kautta puolueelle suunnan oppositioon, mutta tämän jälkeen puoluehallitus esittää julkilausumassaan ehtonsa hallitukseen lähdölle.

Puoluehallituksen asettamat ehdot osuvat muun muassa sote-uudistuksen kohdalla yksiin SDP:n linjausten kanssa, sillä keskusta torjuu nyt laajan valinnanvapauden, pitää esillä suuria infrahankkeita ja vaatii pienituloisten eläkeläisten ja köyhien lapsiperheiden perusturvan kohentamisesta.

Se, että puoluehallitus edes laimeasti vielä tähyilee uuteen hallitukseen, on yllättävää. Tuleva hallitus saattaa olla talouden jäähtyessä uusien kipeiden päätösten edessä. Sellaiset harvemmin nostavat puolueiden kannatusta, kuten sunnuntain vaalitkin osoittavat.

Juttua korjattu 17.4. kello 11.36. Hannakaisa Heikkisen nimi korjattu.