Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ei odota yhteiskuntasopimusneuvotteluista helppoja, mutta pitää sopimusta tavoittelemisen arvoisena siinäkin tapauksessa, että se jäisi lopulta toteutumatta.
Jos yksimielisyyteen ei päästä, edessä voi Sipilän mukaan olla vielä suurempia leikkauksia kuin hallitusohjelmaan nyt on kirjattu.
– Jos taloutta ei saada kasvuun, julkinen talous on paljon kovempien säästöjen edessä, Sipilä sanoi. Hän kommentoi asiaa STT:lle lauantaina Kajaanissa, jossa oli keskustan pyöräilykiertueen välipysäkki.
Sipilän mukaan yhteiskuntasopimuksen solmiminen etenee aikataulun mukaan. Hallituksen esitys valmistui torstaina, ja työmarkkinajärjestöt kuulevat sen maanantaina. Sitten aloitetaan yhteiset neuvottelut, joiden tavoitteena on sopimukseen sitoutuminen viimeistään 21. elokuuta.
– Koko prosessi kestää noin puolitoista vuotta. Ajatuksena on, että yhteiskuntasopimuksen tuloksia arvioidaan maaliskuussa 2017.
Sipilä myöntää, että osapuolilla on ollut eri näkemyksiä keinoista, joilla hallituksen tavoittelema "kilpailukykyhyppy". saavutetaan.
– Hypyn voi toteuttaa monella tavalla. Esimerkiksi olemme nostaneet työajan pidentämisen 15–20 minuutilla päivässä.
Sipilän mukaan työajan pidentäminen on parempi vaihtoehto kuin työn jakaminen useammalle päivittäistä työaikaa lyhentämällä.
– Jos pidämme työn määrää vakiona, sitä voidaan vaikka jakaa tasaisemmin, mutta silloin luovumme talouskasvun tavoitteesta. Jos taas uskomme, että suomalaiselle työlle on kysyntää, työn määrä voi kasvaa ja Suomen kilpailukyky parantua.
Kädenojennuksena työntekijöille Sipilä tarjoaa muutosturvaa.
– Irtisanomistilanteissa voitaisiin velvoittaa työnantaja tukemaan kouluttautumista uuteen ammattiin.
Hallitus on aloittanut taipaleensa isojen kysymysten äärellä. Sipilä nostaa yhteiskuntasopimuksen lisäksi esiin Kreikan tilanteen ja Fennovoiman ydinvoimahankkeen. Pääministeri sanoo, että näitä kysymyksiä ratkoessaan hallitus hitsautuu yhteen.
– Olen sanonut hallituskumppaneille, että tämä on paras mahdollinen alku.