Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ja Akava tyrmäävät ajatuksen työeläkemaksujen alentamisesta. Työnantajamaksujen alentaminen on ollut ainoita uusia konkreettisia keinoja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi, jonka pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on suostunut mainitsemaan mahdollisena toimena yhteiskuntasopimuksen kariutumisen jälkeen.
– Suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkaisussa yksi harvoja onnistumisia on ollut eläkesopimuksen syntyminen. Ei sitä ehkä kannattaisi lähteä repimään auki, työ- ja elinkeinojohtaja Matti Tukiainen SAK:sta sanoo.
Myös Akava muistuttaa tiedotteessa, että työeläkemaksusta on sovittu vuoteen 2019 saakka.
Hallitus tiedotti maanantaina, että se antaa suunnitelman kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävistä uudistuksista ensi kuun loppuun mennessä. Lakiuudistukset on tarkoitus hyväksyä eduskunnassa viimeistään ensi vuoden kesäkuussa.
Sipilän mukaan keskusteluissa on ollut niin sanottujen Emu-puskurien käyttö työnantajamaksujen alentamiseksi. Emu-puskuriksi kutsutaan työeläkejärjestelmään ja työttömyysvakuutusjärjestelmään kerättyjä rahastoja.
– Kyllä tämä toimenpide on myös keskustelussa. Tämähän on semmoinen tilanne, mihin niitä puskureita on tarkoitettu, Sipilä sanoo.
Työnantajamaksut ja arkipyhät vaihtoehtoja
Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mukaan Emu-puskurien käyttäminen kasvattaisi alijäämää, joten ratkaisu ei ole houkutteleva. Arvonlisäveron korottaminen voisi olla hänen mukaansa yksi vaihtoehto työeläkemaksujen laskun rahoittamiseksi.
Työeläkemaksujen alentamisen lisäksi Vihriälä mainitsee kustannuskilpailukykyä parantavina toimina jo yhteiskuntasopimuskeskustelussa esiintyneet keinot. Yksi tällaisista voisi olla arkipyhien siirtäminen.
– Aika monet näistä asioista ovat sellaisia, joista hallitus on perinteisesti sopinut työmarkkinajärjestöjen kanssa, Vihriälä sanoo.
Paikallisesta sopimisesta odotuksia
Kariutuneen yhteiskuntasopimuksen jälkeen katseet ovat kääntyneet paikallisen sopimisen lisäämiseen. Selvitysmies Harri Hietalan pitäisi antaa esityksensä lokakuun puoliväliin mennessä.
Valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ja Sipilän mukaan työehtosopimusten yleissitovuudesta luopumisesta ei ole keskusteltu. Stubbin mukaan paikallisella sopimisella voi olla merkittäviä vaikutuksia kilpailukykyyn.
– Aika paljon kustannuskilpailukyvystämme tulee riippumaan paikallisesta sopimisesta. Siinä mielessä selvitysmiehen työ on erityisen tärkeää.
Työmarkkinakentältä hallitus saa paikallisen sopimisen lisäämisselvityksestä varovaista kiitostakin.
– Merkittävä edistysaskel olisi edistää paikallista sopimista, jota ollaankin parhaillaan uudistamassa. Sitä kautta saadaan lisättyä luottamusta, henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, joustoja ja tehokkuutta, puheenjohtaja Sture Fjäder toteaa tiedotteessa.
SAK:n näkökulmasta paikallisen sopimisen lisäämiseen sisältyy myös riskinsä. Tukiaisen mukaan työnantaja ei tunnu haluavan käyttää edes nykyisiä mahdollisuuksia sopia asioista paikallisesti.
– Jos työehtosopimukset eivät ole perälautana, se johtaa saneluun. Tässä on pikkuisen sellainen epäilys aina taustalla, että työnantajan halu laajentaa paikallista sopimista ei ole todellista sopimista vaan sanelua.