Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoo, että venäläiskoneen alasampuminen ei vaikuta pitkällä aikavälillä negatiivisesti Venäjän ja Naton suhteisiin.
Sipilän mukaan tapahtunut ei tullut yllätyksenä, sillä Syyrian ilmatilassa lentää useiden eri maiden sotilaskoneita.
- On harmi, että näin kävi. Syyrian ilmatilassa on paljon toimijoita, joten pelättävissä oli, että jotain sattuu, onnettomuus tai jotain muuta. Toivottavasti tästä nyt selvitään, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.
Sipilän tietojen mukaan Turkki on pyytänyt YK:ta ja Natoa selvittämään tapauksen.
Sipilän mukaan venäläiskoneen mahdollista Turkin ilmatilan loukkausta ei voi rinnastaa Suomessa tapahtuneisiin ilmatilaloukkauksiin, sillä Turkin naapurimaa Syyria on sotatilassa.
Venäjä ja Nato eivät todennäköisesti halua kärjistää venäläiskoneen alasampumisen seurauksia, sanovat puolestaan suomalaiset asiantuntijat. Kapteeni Oscar Lassenius Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi, että Naton täytyy asettua Turkin tueksi toteamalla, että jäsenmaa puolusti asianmukaisesti omaa ilmatilaansa.
Venäjän version mukaan kone ammuttiin alas Syyrian puolella. Lasseniuksen mukaan tällä halutaan korostaa sitä, ettei Venäjä ole oman käsityksensä mukaan toiminut vihamieleisesti Nato-maa Turkkia kohtaan.
- Siinä voidaan sitten ihmetellä, kumpi tulkinta pitää paikkansa, strategien opettajana työskentelevä Lassenius sanoo.
Hänen mukaansa alueella lienee aika hyvä tutkavalvonta, jonka perusteella koneiden sijantien pitäisi olla hyvin kaikkien tiedossa. On siis mahdollista, että myöhemmin välikohtauksesta saadaan tarkempaa teknistä tietoa.
- Toinen vaihtoehto on, että tämä jää retoriselle puolelle, Lassenius sanoo.
Turkki toteutti varoituksensa
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtajan Mika Aaltolan mukaan Venäjän ilmaiskut lähellä Turkkia olivat hiljalleen kärjistäneet tilannetta maiden välillä ja Turkki oli varoittanut Venäjää seurauksista.
- Nyt Turkki vihelsi pelin poikki ja ampui koneen alas. Luulen, että Turkki patosi tämä kehityssuunnan, Aaltola sanoo.
Hänen mukaansa on vaikea nähdä, että Venäjä voisi vastata muutoin kuin kovilla puheilla ja kenties symbolisilla talouspakotteilla Turkkia vastaan.
- Turkki on kuitenkin merkittävä aseellinen mahti alueella, Venäjän sotilaallinen läsnäolo siihen verrattuna on pientä, Aaltola muistuttaa.
Lasseniuksen mukaan Venäjä haluaisi vahvistaa asemaansa Syyriassa osana laajempaa liittoumaa.
- Tätä kautta tulee luonnollinen tarve pitää tilanne hallinnassa. Eskaloiminen toimisi Venäjän tavoitteita vastaan, Lassenius sanoo.