Pääministeri Juha Sipilä puhui tyytyväisenä miehenä parisatapäiselle kutsuvierasjoukolle Berliinissä Suomi 100 -juhlassa. Olo oli kotoisa. Naiset kävelivät suurlähetystön pihalla kukkaseppeleet päässä, kohta luvassa oli Suomen historiaa tangon sävelin, muumit pyörivät vieraiden joukossa - ja Saksassa kohdattavat ajatuksetkin tuntuvat usein varsin tutuilta ja hyväksyttäviltä.
Suomen ja Saksan johtajien asialistalla oli tällä kertaa ollut erityisesti EU:n puolustusyhteistyö, jossa Suomi ja Saksa tukevat samanmielisinä toinen toisiaan.
- Suomi haluaa mennä tässä eteenpäin, Sipilä sanoi.
Sipilä kiitteli Saksan olleen ensimmäisiä maita, joka oli tukenut Suomea hybridikeskuksen perustamisessa Suomeen.
Sipilän mukaan liittokansleri Angela Merkel oli nytkin Suomen esittämältä puolustusyhteistyön kehittämisen toivelistalta kiinnittänyt erityistä huomiota kyberturvallisuuteen. Sipilä oletti, että tällä puolella Saksa ja Suomi tekevät tulevaisuudessa yhteistyötä.
Suomi tukee nyt kunnianhimoista etenemistä EU:n puolustusyhteistyön kehittämisessä. Suomen tavoitteena on edetä kohti vahvaa turvallisuusyhteisöä.
Suomi suhtautuu niin ikään myönteisesti siihen, että EU-budjetin kautta puolustusyhteistyöhön kanavoitavan rahoituksen määrää lisätään.
Saksassa Merkel ja suurin osa kansalaisista tukee EU:n puolustusyhteistyön laajentamista. Venäjän uhittelun ja USA:n presidentti Donald Trumpin epäluottamusta herättävien heittojen jälkeen Saksa haluaa, että myös puolustusyhteistyötä tiivistetään ripeämmin.
Eroja Suomen ja Saksan välillä on lähinnä painotuksissa. Saksa painottaa yhteisen kriisinhallintakyvyn parantamista. Suomi taas pitää tärkeänä, ettei keskitytä liikaa vain kriisinhallintaan vaan että mielessä ovat myös EU-tason suorituskykypuutteet.
Sipilän mukaan sekä Suomi että Saksa haluavat päästä puolustusyhteistyössä käytännön tasolla eteenpäin vielä tänä vuonna.
- Merkel totesi, että nyt on ikkuna auki tälle asialle. Myöskin Ranskasta on tullut tälle tukea, Sipilä sanoi.
Sipilän mukaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin voimakas Eurooppa-mielisyys antaa mahdollisuuden kehittää asioita eteenpäin.
Päätöksiä on luvassa saman tien. Tänään alkavassa Eurooppa-neuvoston kokouksessa EU-maiden johtajat tehnevät alustavan poliittisen päätöksen pysyvän rakenteellisen yhteistyön eli PRY:n käynnistämisestä.
Sillä tarkoitetaan käytännössä, että tähänastisia hajanaisia puolustusyhteistyön hankkeita aletaan koordinoida kokonaisuutena. Suomi on esittänyt PRY:ssä toteutettaviksi hankkeiksi muun muassa avaruusyhteistyötä, meripuolustusta, logistiikkajoukkoja sekä EU:n kyberpuolustuskyvyn kehittämistä. Sipilän mukaan tämän osalta keskusteluja on jo jonkin aikaa käyty esimerkiksi Saksan kanssa.
Eteneminen tulee tapahtumaan niin, ettei kaikkien tarvitse lähteä kaikkeen yhteistyöhön mukaan.
- Esimerkiksi kyberyhteistyöhön kaikki maat eivät välttämättä lähde mukaan, Sipilä sanoi.