Yhteiskuntasopimuksen kaatuminen näytti myöhään keskiviikkoiltana olevan yhä lähempänä. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi iltakymmenen aikaan, että todennäköisyys sopimuksen syntymiselle on 20-30 prosenttia.
- Osapuolet ovat aika kaukana siitä, että voitaisiin sanoa, että sopimus olisi syntynyt tai lähellekään syntymistä, Sipilä sanoi pääministerin virka-asunnon Kesärannan portilla toimittajille.
Palkansaaja- ja työnantajapuoli sekä hallituksen edustajat keskustelivat yhteiskuntasopimuksesta Kesärannassa pitkin iltaa. Sipilän mukaan selvitysmies Juhani Salonius jatkaa keskusteluja työmarkkinaosapuolten kanssa torstaina.
Hallitus on pyytänyt Saloniusta selvittämään sopimuksen solmimisen edellytyksiä. Takaraja on perjantai.
- Hallitukselle on tärkeää, että tästä ei tule mikään vesittynyt prosessi, vaan sitoudutaan selkeisiin tavoitteisiin ja prosessiin, joka on myöskin mitattavissa, Sipilä korosti myöhään keskiviikkoiltana.
SAK ei hyväksy prosenttilukua
Sipilän hallitus on asettanut yhteiskuntasopimuksen tavoitteeksi yksikkötyökustannusten alentamisen vähintään viidellä prosentilla kilpailukyvyn parantamiseksi. Palkansaajajärjestö SAK ilmoitti jo tiistaina, että se ei ole valmis neuvottelemaan valmiiksi annetuista prosenttitavoitteista.
Sen sijaan kahdessa muussa palkansaajajärjestössä viiden prosentin kilpailukykyhyppyyn on suhtauduttu selvästi avoimemmin.
Korkeasti koulutettujen keskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder ei aiemmin keskiviikkona tyrmännyt hallituksen linjausta, mutta muistutti, että yhteiskuntasopimuksen elementtien täytyy olla tasapainossa keskenään.
- Olemme valmiit katsomaan viiden prosentin kilpailukykyhypyn edellyttäen, että sopimuksessa on paljon muita asioita toisessa vaakakupissa. Pitää olla laajempi agenda, Fjäder sanoi STT:lle.
Fjäderin mukaan Suomen kilpailukyvystä puhuttaessa pitäisi keskustella myös panostuksista tutkimus- ja kehitystyöhön, koulutukseen ja osaamiseen, joiden avulla Suomi saatiin ylös 1990-luvun alun lamasta. Hän pitää pähkähulluna, että hallitus on höylännyt tuntuvasti esimerkiksi tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan Tekesin rahoitusta.