Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan keskustan lähtökohtana on, että solidaarisuusvero eli kahden prosentin lisävero suurituloisille pidettäisiin ennallaan. Pääministerin mukaan budjettiriihessä tulevat mahdolliset veronkevennykset tulisi suunnata pieni- ja keskituloisille.
Kaikki yli 72 300 euroa ansaitsevat maksavat solidaarisuusveroa vuodenvaihteeseen asti, jonka jälkeen alaraja palaa 90 000 euroon, ellei uutta päätöstä tehdä.
Sipilä korostaa, että ainoastaan suurituloisten verotuksen keventäminen ei käy.
Hallitus kokoontuu kuun lopussa budjettiriiheen, jossa solidaarisuusveroa käsitellään. Uusi vaihtoehto asettui eilen tiukasti sille kannalle, että solidaarisuusveroa ei tule keventää.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on sanonut, että solidaarisuusveroa voi keventää vain, jos samalla pieni- ja keskituloisille tehdään verohelpotuksia.
Sipilä pysyy kannassaan kiky-kompensoinnista
Sipilä pysyy kannassaan siitä, että kilpailukykysopimuksen kompensointi on tehty tälle ja ensi vuodelle. Sipilä sanoo, että ensi vuoden budjetin osalta hallitus tekee verolinjaukset itsenäisesti.
Kilpailukykysopimuksen kompensoinnista on erilaisia tulkintoja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja toimihenkilökeskusjärjestö STTK katsovat, että palkansaajille kuuluu veroale kilpailukykysopimuksen kompensoimiseksi. Kevennyksen tarve olisi 300-400 miljoonaa euroa riippuen siitä, koskisiko se myös eläkeläisiä.
SAK puolestaan pitää Sipilän tulkintaa oikeana. Työmarkkinajärjestö kuitenkin toivoisi budjettiriihessä päätöstä veronalennuksista palkansaajille, muttei niin paljon kuin STTK ja EK esittävät.
Sipilä sanoi perjantaina STT:n haastattelussa, että kompensointi on jo tehty tälle ja ensi vuodelle, kun taas valtiovarainministeri Orpo on sanonut, että palkkaverotusta on kevennettävä, koska kiky-päätökset uhkaavat kiristää työn verotusta.
- Näyttää siltä, että maan hallituksessa on erimielisyyttä siitä, miten tämä lasketaan, sanoo EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies STT:lle.
Kompensoinnin tarve syntyy siitä, että kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkansaajien työeläke- ja työttömyysturvamaksuja sovittiin korotettaviksi.
Häkämies arvelee, että epäselvyys veronalennuksen tarpeesta tulee siitä, että tälle vuodelle tehtiin ylikompensaatio.
- Tälle kuluvalle vuodelle verovastaantulo oli enemmän kuin kiky-sopimuksen kiristys eli vähän ylikompensoitiin.
SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mielestä ilman kevennyksiäkin verotus olisi ensi vuonna jäämässä löysemmäksi kuin mitä se vaalikauden alussa oli. Sikäli Sipilän tulkinta siitä, ettei kiky-sopimuksen kiristyksiä palkansaajille tarvitse kompensoida ensi vuonna, pitää paikkansa, hän arvioi.
- - -
Korjattu klo 17.07: Veronkevennystarve on 300-400 miljoonaa euroa, ei 300-400 euroa.