Ruotsin turvallisuuspoliittinen raportti antaa vahvistusta Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön syventämiselle, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.) STT:lle.
Sipilän mukaan sekä Suomella että Ruotsilla on yhteinen poliittinen tahto viedä yhteistyötä eteenpäin.
Hän sanoo, että Suomen ja Ruotsin yhteinen puolustusliitto ei ole ajankohtainen, sillä maat voivat tehdä jo nyt paljon enemmän yhteistyötä ennen kuin kysymys tulee vastaan.
Ruotsin turvallisuuspoliittisen selvityksen mukaan Venäjä on ainoa maa, jonka voi ajatella uhkaavan naapureitaan Ruotsin lähialueella. Erillistä Venäjän hyökkäystä suoraan Ruotsia kohtaa pidetään käytännössä poissuljettuna mahdollisuutena.
Sen sijaan selvitys arvioi Ruotsin joutuvan varhaisessa vaiheessa vedetyksi mukaan konfliktiin, jos sellainen syttyisi Venäjän ja Baltian Nato-maiden välille.
Selvityksen mukaan hyödyt puolustusyhteistyöstä Suomen kanssa eivät jakaudu maiden kesken tasan, kertoo Ruotsin radio. Sen mukaan selvityksessä arvioidaan Suomen saavan yhteistyöstä turvallisuushyötyä, kun puolustus saa lisää syvyyttä lännen suuntaan.
Ruotsin kannalta selvitys näkee hyötyjen lisäksi myös aiempaa suurempaa altistumista riskeille, kun puolustuksen painopiste siirtyy Suomi-yhteistyön myötä idemmäksi kohti Venäjän vastaista rajaa.
Yhteistyö etsii muotoaan
Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö hakee vielä muotojaan eikä sen tulevaisuudesta voi vielä varmasti sanoa mitään. Näin arvioi Ruotsin turvallisuuspoliittinen selvitysmies Krister Bringeus STT:lle.
Bringeuksen mukaan Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyössä kokeillaan nyt erilaisia muotoja niin sotilaallisella kuin poliittisella tasolla.
- Olemme tuntemattomalla maaperällä. Kyse on dramaattisesta ajattelutavan muutoksesta sekä Suomessa että Ruotsissa: että ajatuksissa on (puolustus)yhteistyö myös rauhan ajan ulkopuolella, sanoi Bringeus Tukholmassa.
Hänen mukaansa tilanteeseen voi tulla selkoa, jos Suomi ja Ruotsi tekevät linjauksia asiassa.
- Jos tosissaan tarkoitetaan sitä, että aiomme toimia yhdessä rauhan ajan ulkopuolella eli käytännössä kriisissä ja sodassa, pitäisi alkaa asteittain tehdä päätöksiä, mitä yhdessä aiotaan tehdä, sanoo Bringeus.
Bringeuksen selvityksen mukaan muodollinen puolustusliitto Suomen ja Ruotsin välillä ei vaikuta ajankohtaiselta. Yhteistyön tehostamisen halu voi kuitenkin käytännössä johtaa riippuvaisuuteen, jos molemmat maat eivät halua kehittää päällekkäisiä puolustuksen kykyjä, selvityksessä todetaan.