Suomen pitää olla mukana Euroopan unionin rintamassa toimimassa Venäjän voimapolitiikkaa vastaan. Tämä pätee myös talouspakotteisiin. Se on ollut keskustan kanta. Näin vastaa keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä pääministeri Alexander Stubbin (kok.) nokitteluun joidenkin puolueen kansanedustajien harmaasta linjasta.
– Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pakotteet ratkaisisivat tilanteen lopullisesti. Dialogia Venäjän kanssa pitää lisätä EU-tasolla, mutta myös kahdenvälisesti, Sipilä sanoo STT:n haastattelussa.
Hänen mukaansa yhä useampi ajattelee näin myös EU:ssa.
– Presidentti Sauli Niinistön tapaamisille Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa elokuussa oli ainakin suurimpien EU-maiden tuki.
Stubbin mukaan korkean tason tapaamisia ei tällä hetkellä suvaita EU:ssa, vaikka yhteydenpitoa Putinin ja Poroshenkon kanssa jatketaankin.
Sipilän mielestä tilanne uhkaa kärjistyä entisestään nyt, kun talous sukeltaa Venäjällä, ruplan kurssi heikkenee ja valuutta pakenee. Sisäiset levottomuudetkin ovat Venäjällä mahdollisia.
– Kriisin ratkaisu vaatii aktiivista rauhanvälitystoimintaa. Keskeistä askelta siinä ei ole vielä otettu. Tosin taustalla on varmasti yrityksiä, joista emme ehkä kaikkea tiedä.
Rauhanvälitys ulkopolitiikan kärkeen
Sipilä nostaisi aktiivisen rauhanvälittämisen muutenkin nykyistä voimakkaammin Suomen ulkopoliittisen toiminnan kärkeen.
– Kyky ratkaista käytännönläheisesti visaisia ongelmia on suomalaisten erityisominaisuus. Rauhanturvaamisen lisäksi sitä voisi hyödyntää ilmastonmuutoksesta seuraavien ongelmien, kuten ruoka-, vesi- ja energiapulan ratkaisemisessa. Kehitysapusatsauksetkin voisivat olla enemmän tätä.
Sipilän on huhuttu alkaneen opiskella viime aikoina ulkopolitiikkaa.
– Olen tullut hiljattain ulkoasiainvaliokunnan jäseneksi, ja siinä saa hyvän rautaisannoksen joka viikko. Lähestyn ulkopolitiikkaa hyvin pragmaattisesti ja omana itsenäni. Se on ennen kaikkea kanssakäymistä ihmisten kanssa.
"Konsensusta tarvitaan"
Julkisuudessa on pohdittu, tuleeko Paavo Väyrysestä ministeri, jos keskusta on seuraavassa hallituksessa.
– Mahdollisista ministerivalinnoistamme näyttävät toiset puolueet olevan huolissaan. En ole uhrannut sille ajatuksia, koska olen tottunut siihen, että karhua ei nyljetä ennen kuin se on kaadettu. Niiden keskustelujen aika on vasta vaalien jälkeen, jos ylipäätään on.
Hän sanoo pitävänsä henkilöihin kohdistuvaa arvostelua vastenmielisenä.
Pääministerin väite suomalaisten jakaantumisesta uudistajiin ja säilyttäjiin kertoo Sipilän mielestä hallituksen sisäisestä tuskasta.
– Pidän sitä keinotekoisena lokerointina, ja vanhanaikaisena poliittisena kulttuurina. Suomalaiset ovat varsin yksituumaisia, jos puhutaan ulkopolitiikasta. Keskustelu pitää sallia ilman, että keskustelijoita lähdetään lokeroimaan laatikoihin, joita ei ole edes olemassa.
Stubb hautaisi konsensuksen, mutta Sipilän mielestä siihen kannattaa pyrkiä etenkin ulkopolitiikassa, mutta yhä myös sisäpolitiikassa.
– Nyt tarvitaan sitä konsensustakin, että saadaan aikaan yhteiskuntasopimus ennen vaaleja tai heti vaalien jälkeen. Kaikkien asianosaisten pitää istua pöydän ääreen ja sopia, miten tästä päästään eteenpäin. Silloin kun ulkopuolella on turvallisuusuhkia – niin kuin tänä päivänä on – pitää hakea yksituumaisuutta sen sijaan, että revitään ja lokeroidaan toisiamme.