Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä lupaa lähivuosiksi kovaa talouskuuria. Kesken sairauslomansa Veronmaksajien seminaarissa keskiviikkona piipahtanut Sipilä tarjoilee seuraavaksi kuudeksi vuodeksi jopa kahdeksan miljardin euron säästöjä.
Hallitus on puhunut kehysriiheen tuotavasta, yli vaalikauden ulottuvasta 3–4 miljardin euron sopeutusohjelmasta jo tehtyjen viiden miljardin säästöjen ja leikkausten päälle. Sipilä pitää hallituksen säästötavoitteita liian pieninä.
Sipilä on laskenut sairauslomallaan, että vuoden 2009 jälkeen valtio on ottanut velkaa yli 42 miljardia euroa lisää. Julkisen talouden vajetta paikataan velalla, bruttoveroaste on Euroopan kärkeä, tuottavuus alenee ja elintaso uhkaa laskea.
Yhtälö on Sipilän mukaan kestämätön, mutta hänestä menoissa voidaan säästää ja toiminnoissa tehostaa. Siksi verotusta ei voida kiristää, vaan talous on tasapainotettava säästöillä ja rakenteellisilla uudistuksilla samalla kun on vauhditettava kasvua ja parannettava työllisyyttä.
Mitä tämä sitten käytännössä merkitsee? Muutamaan viime vuoteen ei ole muusta kuultukaan kuin siitä, että työntekoa on lisättävä, tuottavuutta parannettava, menoja karsittava ja eläkeikää nostettava. Taantuma on kestänyt pitkään ja jatkuu vain. Kansalaisten kriisitietoisuus on huipussaan, mutta piiskan lisäksi kaipaa näkymää paremmasta.
Keskustan puheenjohtajasta on kuoriutunut poliitikko, joka analysoi ja esittää ratkaisuehdotukset suurella pensselillä menemättä yksityiskohtiin. Talouden madonlukujen jälkeen Sipilällä olisi ollut loistava tilaisuus yksilöidä tarkemmin, mitä keskustan hevoskuuri käytännössä merkitsee. Vaihtoehtomalli jäi puutteelliseksi.
Pääkirjoitus