Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan hän on korjannut virheellisen toimintatapansa, joka johti Suomen sijoituksen putoamiseen Toimittajat ilman rajoja -järjestön kansainvälisessä lehdistönvapausvertailussa.
Suomi putosi Toimittajat ilman rajoja -järjestö kärkipaikalta kolmanneksi. Syynä oli järjestön mukaan Sipilän Yleen kohdistama painostus.
Sipilän mukaan hän on jo joulukuun alusta lähtien noudattanut käytäntöä, jonka mukaan hän ei enää ole yhteydessä toimituksiin.
- Olen tällainen suora ihminen. Annan palautetta ja olen valmis ottamaan palautetta vastaan. Silloin kun tulee virheitä, minä myönnän virheeni ja teen korjaavia toimenpiteitä, Sipilä sanoi toimittajille eduskunnassa.
- Tässä tapauksessa virheen korjaamisen mekanismi on se, että joulukuun alusta asti en ole ollut yhteydessä toimituksiin. Tämä pitää vaalikauden loppuun saakka, Sipilä jatkoi.
Järjestön pääsihteerin Christophe Deloiren mukaan Suomen putoaminen on vuoden merkittävin tapaus. Yllättäväksi asian teki hänestä se, että journalistien ammattitaito ja hyvät käytännöt eivät estäneet sananvapauden heikkenemistä.
Järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen huomauttaa, että Sipilän tapa puuttua yksittäisten toimittajien työhön näyttäytyi sananvapauden rajoittamisena paitsi Suomessa myös ulkomailla.
- Kun tähän vielä lisätään yksittäisten toimittajien perustellut irtisanoutumiset, välittyi maailmalle kuva, joka ei sopinut sananvapauden mallimaahan, Nousiainen sanoo.
Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho ei yllättynyt Suomen putoamisesta vertailussa. Hän muistuttaa, että Sipilä-tapauksen kaltaiset tapahtumat ovat monissa muissa maissa arkipäivää.
- Suomessa sellaisesta syntyy skandaali. Se kuvaa valtavaa eroa maiden välillä, Aho sanoo tiedotteessa.
Aho pitää hyvänä, että tapauksesta on käyty keskustelua. Hän arvelee, ettei Suomessa enää ole poliitikkoa, jolle olisi epäselvää, miten median kanssa toimitaan.
Ahon mukaan Suomella on edellytykset palata seuraavassa vertailussa takaisin ykköseksi.
- Tämä vaatii sen, että vallanpitäjät kunnioittavat lehdistönvapauttamme.
Suomi on pitänyt vuodesta 2010 ykköspaikkaa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä. Nyt ensimmäiseksi kiilasi Norja ja toiseksi Ruotsi. Norja nousi kaksi sijaa viime vuodesta, Ruotsi kuusi.
Järjestön mukaan Ruotsissa toimittajiin kohdistuu yhä uhkailua, mutta viranomaiset suhtautuvat asiaan vakavasti. Osa uhkailijoista on Ruotsissa saanut tuomioita teoistaan, järjestö huomauttaa. Sen mukaan poliisin, median ja journalistiliittojen yhteistyö on askel parempaan.
JSN:n mukaan Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle
Sipilä-gate sai alkunsa viime vuoden lopulla, kun Yle uutisoi Sipilän läheisten yhteyksistä kaivosyhtiö Terrafameen. Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.
Julkisen sanan neuvosto katsoi maaliskuussa antamassaan lausunnossa, että Sipilä toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto totesi, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.
Viestit on JSN:n mukaan mahdollista tulkita painostusyritykseksi. Sipilän mukaan hän ei rikkonut sananvapauden rajoja. Hän kuitenkin totesi, että viestejä olisi voinut lähettää vähemmänkin.
Lausunnossa JSN katsoi, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.
Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen on kiistänyt antaneensa ulkopuolisten ohjailla Ylen journalismia.
Vuorikoski ja kaksi muuta Ylen toimittajaa irtisanoutui kohun jälkeen ja sanoivat syyksi muun muassa sananvapautta koskevat erimielisyydet johdon kanssa.