Kreikan kansa on valinnut tulevaisuudelleen epävarman polun, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kommentoi kansanäänestystä tiedotteessaan.
Sipilän mukaan Kreikan hallituksen on nyt kerrottava muille euromaille, miten se aikoo vakauttaa maan tilanteen ja löytää ratkaisut maansa ongelmiin. Sipilän mukaan vastuu on Kreikalla, eikä aikaa ole tuhlattavaksi.
Ei-äänet näyttävät voittavan Kreikan kansanäänestyksen maan lainaohjelman ehdoista.
Kansanäänestyksen tulos vaikeuttaa Kreikan velkaneuvotteluja, ennakoi OP:n senioriekonomisti Timo Hirvonen STT:lle.
Hirvosen mukaan pallo siirtyy ei-tuloksen myötä velkojille. Erityisen ratkaisevaa on, jatkaako Euroopan keskuspankki Kreikan hätärahoittamista.
- Jos hätärahoitus katkaistaan, Kreikan pankit alkavat kaatua ja sitten äänestystuloksella ei ole enää merkitystä. Koska jos pankit alkavat kaatua, koko talous menee saman tien. Vaikeat ajat ovat edessä.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras pyysi puheessa ennen kansanäänestystä kansaa äänestämään lainaehtoja vastaan, sillä hän uskoo kielteisen äänestystuloksen parantavan Kreikan neuvotteluasemia.
Hirvonen on eri linjoilla, sillä hänen mukaansa ei-tulos tekee neuvotteluista entistä hankalammat.
Kreikan eroa eurosta on povattu, jos ei-äänet voittavat. Hirvosen mukaan eron todennäköisyys ainakin kasvaa.
- Kreikkalaiset ovat eri mieltä eroamisesta, mutta en olisi yllättynyt, jos loppujen lopuksi niin kävisi. Kaikki sitä yrittävät silti varmasti välttää.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen kuvailee Kreikan tilannetta pulmalliseksi. Puolet kansanäänestyksen äänistä on laskettu, ja laskettujen äänten perusteella yli 60 prosenttia kreikkalaisista vastustaa velkojien ehtoihin suostumista.
Tiilikaisen mukaan Kreikan ero eurosta on ainakin teoriassa mahdollista. Hänen mukaansa Kreikan ero olisi valtava kolaus yhteisvaluutan uskottavuudelle ja EU:lle.
Tiilikaisen mukaan EU-johtajat harkitsevatkin, mikä olisi kokonaisuutta ajatellen paras ratkaisu.