Vuonna 2019 järjestetään ainakin eduskuntavaalit ja EU-vaalit. Lisäksi maakuntavaalit voivat tulla jokerina mukaan. Vaalikeskusteluissa on kotoisten asioiden ohella puhuttava myös Suomen EU-politiikasta ja sen tavoitteista.
Syksyn aikana on pidetty kaksi tärkeää puheenvuoroa. Pääministeri Juha Sipilä piti Turussa 31.8. merkittävän linjapuheensa. Siinä määriteltiin Suomen näkemystä EU:n arvoista ja visioitiin millainen EU voisi olla hallituksen mielestä vuonna 2025. Puheessa oli yritystä, mutta vielä on kehittämistä.
Melko pian tämän jälkeen EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitti 12.9. vuosittaisen katsauksensa unionin tilasta. Puheenvuoro paljasti Brysselin ja jäsenmaiden välisen jännitteen: komissio myöntää myös jäsenmaiden sisäisen jakautumisen. Komissio uinuu omassa kuplassaan ja se on puhkaistava.
Pääministeri Sipilä kommentoi 12.9. Junckerin puhetta ja peilasi sitä omaan esitykseensä Turussa.
Molemmissa puheissa on paljon samaa. Voisi kyllä ihmetellä, jos linjaukset olisivat kovin erisuuntaisia. Sipilä toi esille paljon puhutut unionin arvot. Ne ovat rauha, vapaus, demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate. Suomi esiteltiin tällä kertaa ilmastopolitiikan suurvallaksi.
Unionin laajentumista itään pidetään menestystarinana. Aseelliset konfliktit estettiin, mutta EU:n perusarvot eivät ole imeytyneet vanhoihin sosialistimaihin siinä määrin kuin odotettiin. Itälaajentumisen korostaminen on oikeastaan keppihevonen siihen, että hallitus haluaa säilyttää edelleen vahvan rakennepolitiikan.
Alun perin esitettiin, että brexitin aiheuttamaa EU:n tulojen menetystä ei korvata, vaan EU pienentää menojaan. Nyt tilanne lienee muuttunut ja valmiutta lisätä myös Suomen maksuosuutta on ilmassa.
Monenkeskisen kauppajärjestelmän vaaliminen sekä vapaakaupan ylläpitäminen ovat puheenjohtajuuskauden prioriteetteja. Integraation keskeinen tavoite on talouden vakaus ja siinä talous- ja rahaliitolla on ratkaiseva merkitys. Emun tärkeys myönnetään, ja myös sen uudistaminen. Ministeri Orpo yhdessä muiden samanmielisten maiden kanssa on esittänyt näkemyksiä sen kehittämisestä.
Mielenkiintoinen on pääministerin kuvaus vuoden 2025 unionin tavoitetilasta. Hallituksen keskeisiä tavoitteita on viisi. Ne ovat populismin kitkeminen, ilmastopolitiikan johtavana edelläkävijänä toimiminen, pakolaisongelman ratkaisu, talous- ja rahaliiton uudistaminen sekä lopulta vahvana toimijana oleminen kauppapolitiikassa, ja ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Näiden tavoitteiden saavuttamisessa tarvittavista euroista ei puhuta juuri mitään. Jos halutaan saada aikaan jotakin uutta, on vanhasta luovuttava, jotta eurot riittäisivät: rakenne- ja maatalouspolitiikka kaipaavat selvästi uudistamista.
Painopisteinä ei mainita yritysten kilpailukykyä, tutkimusta ja kehitystä. Sisämarkkinat ovat koko eurooppalaisen integraation ydintä, se on nähty myös brexit-neuvotteluissa. Sipilä sivuuttaa sisämarkkinat ja niiden kehittämisen lyhyesti. Olisi odottanut selkeitä, jopa detaljeihin meneviä linjauksia, miten sitä edistetään puheenjohtajuuskaudella? Kansalaisille on kerrottava, mitä unionin jäsenyys merkitsee. Nostalgiset heitot ja herjat eivät riitä, tarvitaan kunnollisia perusteluja.
Sampsa Saralehto
valtiotieteen tohtori
Järvenpää
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.