Hallituksen puheenjohtajakolmikko ottaa perhevapaauudistuksen vielä käsittelyyn. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo Twitterissä, että trio käy uudistuksen läpi maanantaina illalla.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) kertoi eilen lopettaneensa uudistuksen etenemisen ja että keskusta haluaa siirtää sen seuraavalle hallitukselle.
Saarikon mielestä hallituksen perhevapaauudistukselle asettamat reunaehdot ovat liian tiukat, koska lisärahaa ei ollut luvassa. Tämän vuoksi "teoriassa hyvältä vaikuttanut uudistuksen pohja olisi lyhyellä tähtäimellä näyttäytynyt perheille leikkauksena".
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) mukaan valtiovarainministeriö oli jo luvannut perhevapaauudistukseen rahoitusratkaisun, jossa julkiseen talouteen syntyvä 80–100 miljoonan euron aukko olisi katettu. Grahn-Laasosen mukaan VM:n rahoitusratkaisu on ollut neuvottelupöydässä tiedossa jo ainakin pari viikkoa.
Grahn-Laasonen vaati eilen pääministeri Sipilää ottamaan asian hallituspuolueiden puheenjohtajakolmikon käsittelyyn.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) puolestaan sanoi Twitterissä, että kokoomus haluaa jatkaa ratkaisun hakemista perhevapaisiin.
– Ei näin tärkeää asiaa noin vain voi kaataa, hän tviittasi.
Myös sinisten Simon Elo kertoi Twitterissä, että puolue olisi ollut valmis tukemaan isien vanhemmuutta jopa kaksinkertaistamalla isyysvapaan yli sataan arkipäivään perheiden valinnanvapautta kunnioittaen.
Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) sanoi Ylen Ykkösaamussa, että hänen mielestään lisärahaa pitäisi voida käyttää sekä varhaiskasvatukseen että perhe-etuuksiin. Hän uskoo, että Saarikko pysäytti uudistuksen valmistelun eilen rahan takia, mutta myös jonkin verran ideologiaa on taustalla.
- Tulkitsen, että kyllä tämä on rahakysymys, mutta liittyy siihen ideologiaakin, kun rahaa leikataan joltakin pois ja johonkin siirretään. Siinä mielessä on vaikea siirtää ideologiaa pois tästä uudistuksen pysähtymisestä, Mattila muotoili.
Mattila on keskustan linjoilla siitä, että lisärahaa olisi pitänyt herua myös etuuksiin. Kokoomukselle olisi riittänyt, että julkiseen talouteen syntyvä aukko katetaan. Kuluja tulisi muun muassa siitä, että lapsia siirtyisi enemmän päiväkoteihin ja varhaiskasvatukseeen. Tähän olisi Grahn-Laasosen mukaan löytynyt jo valtiovarainministeriöltä 80-100 miljoonan euron suuruinen rahoitusratkaisukin.
Myös Saarikko sanoi eilen Twitterissä, että VM lupasi vajaan sadan miljoonan lisäpotin, mutta vain kattaakseen kotihoidosta päiväkoteihin siirtyvien lasten varhaiskasvatuksen kulut.
Mattila sanoo, ettei ole nähnyt yksi yhteen laskelmaa siitä, mitä valtiovarainministeriöstä olisi tarjolla.
Kotihoidon tuesta leikkaaminen vaikeaa keskustalle ja sinisille
Mattilan mukaan sinisten on ollut vaikea hyväksyä sitä, että kotihoidon tukeen tulisi porrastus lapsen iän mukaan. Eli jos lasta hoitaisi kotona kolmevuotiaaksi asti, kotihoidon tuki pienenisi viimeisenä vuotena. Myös keskustalle tämä on ollut vaikea pala.
- Se tuntuisi haasteelliselta, jos muistakin etuuksista leikataan. Mutta siinäkin on tavoitteena naisten työlllisyysaseman parantaminen ja työllistyminen, palaaminen työmarkkinoille tai koulutukseen, jos on esimerkiksi sellainen tilanne, ettei ole mitään toisen asteen tutkintoa. Eli ei tässä ole ihan siitä vain kysymys, että hoidetaanko lasta kotona vai ei, Mattila sanoi ja viittaisi puoluetoverinsa, työministeri Jari Lindströmin (sin.) kanssa käymiinsä keskusteluihin asiasta.
Saarikon mukaan neuvottelupöydällä oli myös esimerkiksi esityksiä, jotka olisivat leikanneet keskustalle tärkeää kotihoidontuen tasoa jo heti noin 1-vuotiaasta lähtien, muun muassa monilapsisten perheiden osalta sisarkorotuksista. Yli 2-vuotiaiden kotihoidon osalta tukea olisi Saarikon mukaan leikattu voimakkaammin poistamalla kaikki kotihoidontuen lisäosat, kuten pienituloisia tukeva hoitolisä.