EU:n ja USA:n huippukokouksessa muistellaan yhteisiä aikaansaannoksia. Unioni odottaa jo Venäjän johdon tapaamista Siperiassa.
Euroopan unionin ja Yhdysvaltain tällä viikolla Sloveniassa pidettävä huippukokous voimistaa mielikuvaa George W. Bushin hallinnon joutumisesta sivuraiteelle.
Tavallisesti transatlanttiset kumppanit vääntävät kättä loppujulkilausumasta, mutta nyt tavoitetaso on ollut alempi kuin koskaan. Kokousvalmistelut ovat sujuneet tavallista rennommin, ja yhteisistä kannanotoista leivotaan yleisiä ja tiiviitä.
Vallanvaihtoon Yhdysvalloissa on vielä puoli vuotta, mutta arvovaltansa hukanneeseen Bushin hallintoon on kyllästytty perin juurin. Kumppaneiden tapaaminen on lähinnä yhteisten aikaansaannosten lämmittelyä. Jälkipolville jäävät viimeiset kuvat Bushista EU:n ykkösketjun kanssa.
Washingtonin uuskonservatiivien ideo-loginen yksiviivaisuus oli eurooppalaisille hankalaa. Brysselissä ei silti suinkaan odoteta, että Valkoisen talon vallanvaihdos mullistaisi transatlanttista neuvotteluprosessia.
Globaalit haasteet kuten Iran, ympäristökysymykset ja ruokapula jäävät Sloveniassa lounaskeskusteluiden varaan. Myös Suomi on seurannut kokousvalmisteluja katseella. Lähinnä toivotaan, että osapuolet ottaisivat yhteisesti kantaa ilmastokysymyksiin edes hitusen kunnianhimoisesti.
Kouriintuntuvin asia lienee kananlihan tuonti EU-alueelle. Yhdysvallat haluaa puhua siipikarjasta, koska se ei saanut transatlanttisessa talousneuvostossa tahtoaan läpi. Elin perustettiin viime vuonna ja se kokoontui toisen kerran toukokuussa. Amerikkalaiset eivät voi tuoda kananlihaa, koska sikäläinen tuotantotapa ei vastaa unionin direktiivejä. EU:ta puolestaan kiinnostavat erityisesti Yhdysvaltain viisumipykälien muutokset; kaikille unionimaille haluttaisiin samankaltainen kohtelu.
Unionin ja Venäjän huippukokous Siperiassa kesäkuun lopulla on painoarvoltaan toista luokkaa. EU:ssa otettiin edistysaskel, kun se pääsi pitkän viivästyksen jälkeen sopuun neuvottelumandaatista. Uuden perussopimuksen laadinta Venäjän kanssa voidaan aloittaa. Huippukokouksessa noussevat myös esille energia- ja viisumikysymykset, Iran sekä Georgian ja Moldovan "jäädytetyt konfliktit".
Kokoukseen osallistuvat ensi kerran sekä presidentti Dmitri Medvedev että pääministeri Vladimir Putin. Jälkimmäinen puhui äskettäin sovittelevasti Georgian kapinamaakunnan Abhasian tulevaisuudesta, mutta rattaissa on paljon hiekkaa.
Kokouspaikaksi Kreml valitsi hyvällä pelisilmällä saman Hanti-Mansiiskin, jossa pidetään heti perään suomalais-ugrilaisten kansojen viides maailmankongressi. Siihen osallistuu myös Suomen korkein valtionjohto.
Syksyllä EU kohtaa neuvottelupöydässä totuttuun tapaan Kiinan, jonka painoarvon kasvua alleviivasi viimeksi Medvedev käymällä virkakautensa aluksi Pekingissä.
Osapuolet ovat viime aikoina keskittyneet maailman rahoitusmarkkinoiden epätasapainoon ja Kiinan valuutan keinotekoiseen aliarvostukseen. EU yrittää samalla patistaa Kiinaa ottamaan vaikutusvaltansa edellyttämän kansainvälisen yhteisön vastuullisen jäsenen roolin. Siitä onkin nähty merkkejä Kiinan Iranin-politiikassa.
Kiinaa puolestaan kiinnostavat perinteisesti turvallisuuskysymykset. Se kaipaa
EU:lta vahvaa kannanottoa Taiwanin asemasta. Kiina laatii lisäksi asialistaa Pekingissä syksyllä pidettävälle EU:n ja aasialaisten maiden Asem-huippukokoukselle.
Kokonaisvaikutelmaksi diplomaattisesta pelistä jää, että siitä puuttuu Barack Obaman tai John McCainin kokoinen pala.