Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Matti Aura jäädyttäisi lopullisesti Perämeren satamissa Kotskoma-Lietmajärvi-rataan ladatut odotukset. Mitkään syyt eivät hänen mukaansa puolla näkemystä, että radasta muodostuisi merkittävä tavaravirtojen välittäjä syvältä Siperian Venäjältä Perämeren satamien kautta maailmalle.
Yli vuosikymmenen ajan rakennettu 125 kilometriä pitkä Kotskoma-Lietmajärvi -rata on valmis, mutta Venäjällä noudatettu tariffipolitiikka käytännössä estää radan käyttämisen ulkomaankuljetuksiin. Ja vaikka Venäjällä taivuttaisiinkin vaatimuksiin tariffipolitiikan tarkistamiseksi, Matti Aura ei pidä rataan nojaavia investointeja perusteltuina.
Kokkola on saanut Kostamuksesta merkittävästi pellettikuljetuksia. Mutta siihen nähdäkseni sitten idän kauttakuljetukset tulevat jäämään, arvioi tiistaina Kalevassa vieraillut Matti Aura.
Tavarakuljetuksia jostakin syvältä Venäjältä rautateitse Perämeren kautta maailmalle? Ajatus on Matti Auran mukaan tietysti kiehtova, mutta Suomen satamaliiton pitkäaikaisena toimitusjohtajana hän kehottaa suhtautumaan mahdollisuuteen äärimmäisen varauksellisesti.
Hänen mukaansa Venäjän rakentama ja tietoisesti noudattama rautatietariffipolitiikka suosii voimakkaasti maan omiin satamiin johtavia tavarakuljetuksia. Käytäntö on kansainvälisten säännöstön vastainen, mutta Matti Aura sanoo suhtautuvansa silti epäilevästi sen tarkistamiseen.
Niin kauan kuin Venäjä säilyttää tariffikäytäntönsä, ei Suomen satamien edusmiehen mukaan ole mitään mahdollisuutta saada merkittävää tavaraliikennettä Perämeren satamiin. Hänestä on tietysti on ikävää, että Perämerellä on petytty ja huomattavatkin markkinointiponnistelut ainakin toistaiseksi valuneet hukkaan.
Matti Aura suosittaa tyytymään Kostamuksen pelletteihin ja Karjalan raakapuuhun. Odotukset merkittävistä Siperian tavaravirroista hän suosittaa hautaamaan lopullisesti ja ainakin varomaan investoimasta raskaasti niiden varaan.
Väylämaksukiista
ratkesi onnellisesti
Oulussa tehtyjä merkittäviä satamainvestointeja Matti Aura pitää kuitenkin viisaina. Viime vuonna käytiin kova vääntö väylämaksuista, mutta sen lopputuloksena ovat Perämeren tavarakuljetukset järjestyksessä aina talvitalvikuljetuksia myöten pitkälle tulevaisuuteen.
Onneksi järki voitti ja Suomessa säilytettiin sellainen väylämaksujärjestelmä, jossa laivan jäissäkulkuominaisuudet vaikuttavat väylämaksun tasoon. Toinen tärkeä saavutus oli se, että väylämaksun suuruus on riippumaton sataman sijainnista tai sinne johtavan väylän pituudesta, Matti Aura katsoo.
Kumpikin ratkaisu oli hänen mukaansa ehto sille, että merenkulku säilytti Perämerellä kilpailukykynsä.
Oulun väylää
kunnostettava
Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja luottaa myös siihen, että Oulun väylän syvyys säilytetään ennallaan. Madaltumista huolimatta väylän kulkusyvyys on pysynyt vielä kymmenessä metrissä.
Merenkulkulaitoksen johtokunnan jäsenenä toimivan Matti Auran mukaan lähtökohta on, että nykyiset väyläsyvyydet säilytetään.
Madaltumien vuoksi Oulun väylällä on siksi edessä kunnostusruoppaus.
Merenkulkulaitos on esittänytkin väylien kunnostamista arvottavalle työryhmälle Oulun väylän kunnostusruoppausta, jolloin toteutuessaan työt ajoittunevat jollekin kesälle 2007-2011.
Matti Aura sanoo olevansa erittäin optimistinen, että hanke myös toteutuu. Hän muistuttaa kuitenkin, että maanteiden, rautateiden ja meriväylien ylläpitovaroja hyvin helposti nipistetään.
Periaatteessa kunnostustöihin varoja on paljon vaikeampi saada varoja kuin kokonaan uusiin hankkeisiin. Niihin liittyy poliittista innostusta, mikä kunnostushankkeilta sitten melko tyystin puuttuu, Matti Aura muistuttaa.