Karlstad Maalivahti Sinuhe Wallinheimo, 30, ei ole paistatellut liiemmin julkisuuden valokeilassa. Suomessa melko tuntemattomaksi jäänyt Wallinheimo on ollut oman tiensä tallaaja, jonka valinnat ovat herättäneet kiekkopiireissä hieman ihmetystä.
Wallinheimon polut ovat risteilleet viime vuosina Yhdysvalloissa ja Saksassa, mutta tänä syksynä hän on noussut loistavilla torjunnoillaan Färjestadissa Ruotsin elitserienin kuumimpien pelaajien joukkoon. Mistä Wallinheimo on Färjestadin, Ruotsin hallitsevan mestarin, maalille keksitty?
"Pelasin Oberhausenin joukkueessa kolme edellistä vuotta Saksan DEL-liigaa. Torjuin siellä yhdeksän nollapeliä edellisellä kaudella. Se on DEL-sarjan ennätys. DEL-liigassa pelataan 60 ottelua kaudessa."
"Oberhausen meni konkurssiin heinäkuun alussa. Etsin joukkuetta. Agenttini sanoi, että odottele heinäkuun puoliväliin rauhassa. Silloin maalivahteja lähtee NHL:ään."
"Färjestadin sveitsiläinen maalivahti Martin Gerber, elitserienin parhaaksi veräjänvartijaksi valittu mies, vaihtoi maisemaa. Manageri Håkan Loob tempaisi silloin minut Färjestadin maalille. Oma ansionsa tässä on Oberhausenin ruotsalaisella maalivahtivalmentajalla Gunnar Leidborgilla, joka suositteli minua Loobille", Wallinheimo kertoo.
Wallinheimo ei ole ollut päämäärätön vaeltaja. Hän on valmistunut kauppatieteiden kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta. Denverin yliopistosta hänellä on taskussaan valtiotieteiden kandidaatin paperit. Wallinheimo lienee ainoa huippumaalivahti, jolla on plakkarissaan kaksi yliopistollista loppututkintoa.
"Ollessani Coloradossa 1993-1996 pelasin WCHA-yliopistosarjaa. Sen jälkeen oli pari vuotta Hersheyssä, NHL-seura Colorado Avalanchen farmijoukkueessa. Springfieldissa, Phoenix Coyotesin farmijoukkueessa vietin seuraavan kauden. Ennen Oberhausenia ehdin piipahtaa kauden Rauman Lukossa. Uran alussa kokemuksia tuli myös HIFK:sta ja Karhu-Kissoista", JYP-alkuinen Wallinheimo muistelee.
Kokemukset rapakon takaisesta farmiliigasta eivät ole ruusuiset. Ne lähinnä puistattavat.
"Denverin yliopistossa oli upeaa opiskella. Mutta AHL-liigassa on kammottava ilmapiiri. Siellä pelataan totaalikiekkoa, käydään raakaa henkiinjäämiskamppailua. Henkinen puolikin on pelkkää kiekkoa. Pelaajat puukottavat toisiaan minkä ehtivät. NHL:n peliaikaa haluavat tappelijat repivät melkein silmät päästä toisiltaan. Kun sitä ajattelen, huomaan, että asiat Euroopassa ovat hyvällä tolalla."
Färjestads BK:ssa, Vänernin pohjoisrannalla sijaitsevan Karlstadin kaupungin joukkueessa, Wallinheimo on menestynyt upeasti, pysäyttänyt vastustajan toisensa jälkeen. Suomalaismolari on ollut koko kauden selvä ykkösvalinta joukkueensa maalille.
Ruotsalainen Mickael Gerden on jäänyt pelkäksi porttivahdiksi. Wallinheimo suhtautuu tyynesti menestykseensä. Hän ei välitä, kuinka korkealla milloinkin kiikkuu maalivahtien torjuntatilastoissa. Tärkeintä on, että joukkue menestyy.
Osan menestyksestään hän vyöryttää vielä vaimonsa Kaisan ansioksi. Kuka on Kaisa? Hän on entinen maajoukkuetason korkeushyppääjä Kaisa Gustafsson, joka käyttää nykyisin sukunimeä Wallinheimo.
"Vaimo on suunnitellut voimaharjoitteluni 3-4 vuotta. Se on tuonut hyvän tuloksen. Olen saanut räjähtävää voimaa. Olen pääosin tietysti peittävä maalivahti, koska olen kookas, 188-senttinen ja 95-kiloinen. Mutta nykyisin olen myös nopea käsistäni ja jaloistani. Se on vaimoni voimaharjoitteiden ansiota."
Wallinheimo on vasenkätinen. Hänen torjuntansa näyttävät hassunkurisilta oikeakätisten silmin. Mutta kiekot pysähtyvät.
"Olen katsonut videolta omaa työskentelyäni. Täytyy myöntää, että vasurin torjunnat näyttävät minunkin silmissäni erikoisilta. Vasenkäteisellä maalivahdilla on joissakin nopeissa tilanteissa tiettyjä etuja. Läpiajoissa hyökkääjä voi hetken epäröidä, kun maalivahti on ikään kuin nurin päin vastassa, kilpikäsi "väärällä" puolella. Se riittää. On vasenkätisyydestä myös haittoja, mutta niitä en halua paljastaa."
Färjestadin valmentaja Bengt-Åke Gustavsson, Tre Kronorin takavuosien tehokas hyökkääjä, on luonut joukkueelleen hyökkäävän pelitavan. Tämän kauden alussa Färjestadin pelit sujuivat hieman kangerrellen, sillä puolustajatkin mielsivät olevansa myös hyökkääjiä. Sitä Gustavsson ei sentään tarkoittanut.
"Sarjan alussa Färjestadin pelaajat eivät olleet tarpeeksi motivoituneita puolustamaan. Se kostautui. Karlstadissa on totuttu viime vuosina siihen, että joukkue menestyy. Vaikka olemme nytkin aivan sarjan kärjessä, vain kaksi pistettä jäljessä viime vuoden vauhdista, kannattajat ja lehdistö ovat olleet hieman tyytymättömiä."
Milloin Färjestad alkaa pelata oikein kunnolla? Tätä kysellään.
Färjestadin pitää dominoida kaukaloa, Gustavsson on aivoitellut. Ja näin on myös käynyt. Joukkue pitää kiekkoa valtaosan peliajasta, lainaa sitä vain hetkittäin vastustajalle. Mitä se merkitsee maalivahdille?
"Jos katsot tilastoja, huomaat, että minulle tulee yleensä vain 15-20 torjuntaa ottelussa. Oma joukkue myllää vastustajan päädyssä, minä olen kylmänä jopa 10 minuuttia, mutta sitten tulee läpiajo tai ylivoimahyökkäys. Kyllä siinä ovat henkinen kantti ja nivuset lujilla. Färjestadin maalissa on henkisesti raskasta pelata", Wallinheimo huokaa.
Wallinheimo sanoo myös, että Färjestadin ainoa tavoite on uusia Ruotsin mestaruus.
"Luulen, että mikään ei estä tavoitteen toteutumista. Pudotusottelut pelataan paras seitsemästä -systeemillä. Enpä usko, että yksikään joukkue pystyy voittamaan meitä neljästi. Pahin vastustaja mielestäni on Jönköpingin HV 71, koska se etsii aktiivisesti vastaiskujen paikkoja. Se on myrkkyä meille. Muut joukkueet vain puolustavat meitä vastaan pelatessaan." (STT)