Suomalaiset äidit ovat maailman koulutetuimpia. Palkkaus ei kuitenkaan usein vastaa koulutusta, ja työsuhteet ovat määräaikaisia. Äidit ovat tottuneet sinnittelemään, Turun yliopiston sosiologian laitoksen assistentti, pätkätöitä ja äitiyttä tutkinut Liisa Lähteenmäki arvioi.
Naiset pärjäävät kahdella eri tavalla työelämän pyörteissä: he joko nousevat vastarintaan tai sopeutuvat. Yleensä naiset hyväksyvät tilanteensa hiljaisesti ja sopeutuvat.
"Vastarintaan ei yleensä ole hirveästi houkutusta. Sopeutuminen tarkoittaa usein sitä, että suostutaan sellaisiin työehtoihin, mitkä ovat täysin oman edun vastaisia vain sen takia, että muita vaihtoehtoja ei ole", Lähteenmäki sanoo.
Myös verkostoituminen on Lähteenmäen mukaan sopeutumista, kun sukulaiset ovat usein mukana lastenhoitoringissä. Äidit eivät kovinkaan usein lähde taistelemaan työpaikastaan tai haastamaan työehtoja.
Ristiriita työelämän ja äitiyden välillä jatkuu
Lähteenmäki on tutkinut erityisesti ravintola-alalla työskenteleviä äitejä, mutta pärjäämisen strategiat pätevät muillakin aloilla.
"Jotkut naiset ovat kyseenalaistaneet pätkätyöläisyyden kysymällä suoraan työnantajalta, miksi olen vuodesta toiseen määräaikaisella sopimuksella. Monet suunnittelevat alan vaihtoa."
"Korkeasti koulutetut naiset eivät kuitenkaan helposti lähde alaa vaihtamaan. Opintotuki on käytetty usein loppuun, eikä lisäkouluttautuminen rahallisesti ole mahdollista."
Lähteenmäen mukaan äidit kyseenalaistavat harvoin äitiyden ja työelämän yhdistämisestä syntyneitä mahdollisia ongelmia.
"Edelleen voimassa on ajattelumalli, että kaikki on itsestä kiinni. Äiti ajattelee usein, että kunhan jaksan tehdä työni mahdollisimman hyvin, vakituinen työpaikka vielä joskus tulee. Samoin ajatellaan, että kaikki helpottuu, kunhan lapset kasvavat isommiksi."
Lähteenmäki patistaa päättäjiä muuttamaan työelämän suuntaa jatkuvasta muutoksesta pysyvämpiin ratkaisuihin.
"Äideille ristiriitaista on, että työelämässä täytyy sopeutua kilpailuun ja lyhytjännitteisiin ratkaisuihin, kun taas hyvä äitiys koostuu täysin työelämälle vastakkaisista asioista", Lähteenmäki arvioi.
Myös Oulussa
suuret palkkaerot
Oulun kaupungin työntekijöistä naisia ja perheenäitejä on huomattavasti enemmän matalapalkkaisissa töissä kuin miehiä, kaupungin tasa-arvotoimikunnan puheenjohtaja Miia Hirsikangas kertoo.
"Miesten keskipalkka kaupungilla on noin 2 200 euroa, kun se naisilla on runsaat 1 700 euroa. Onhan siinä reilu ero, kun kaupungin töissä on noin 4 000 naista."
Palkattomat hoitovapaat eivät ole kiinnostaneet kaupungin palveluksessa olevia miehiä. "Kolmisen vuotta sitten palkattomalla hoitovapaalla ei ollut yhtään miestä, kun taas naisia palkattomalla hoitovapaalla oli lähes 1 200", Hirsikangas vertaa.
"Tahtoo olla jotenkin opittua, että yleensä äiti jää kotiin hoitamaan lasta. Usein perheen isä tienaa paremmin. Kun perhe miettii sitä, kumman kannattaa jäädä kotiin lasten kanssa, se on monessa tapauksessa huonommin tienaava äiti."