Pääkirjoitus

Sin­ni­käs voi­ma­yh­tiö

Pohjolan Voiman päätös aloittaa ympäristövaikutusten arviointi Kollajan hankkeesta on avannut arpeutuneet haavat uudelleen Pudasjärvellä ja muualla Iijoen varressa. Yhtiötä ei hidasta edes se, että Kollajan rakentaminen torjuttiin hallitusneuvotteluissa.

Pudasjärvellä syntynyt Jonna Tiirola osoitti maaliskuussa mieltään Kollajan allasta vastaan.
Pudasjärvellä syntynyt Jonna Tiirola osoitti maaliskuussa mieltään Kollajan allasta vastaan.
Kuva: Rasila Risto

Pohjolan Voiman päätös aloittaa ympäristövaikutusten arviointi Kollajan hankkeesta on avannut arpeutuneet haavat uudelleen Pudasjärvellä ja muualla Iijoen varressa. Yhtiötä ei hidasta edes se, että Kollajan rakentaminen torjuttiin hallitusneuvotteluissa.

Pohjolan Voima haluaa tehdä Iijoen keskialueelle Pudasjärvelle 50 neliökilometrin kokoisen tekoaltaan ja voimalaitoksen. Asian tekee ongelmalliseksi se, että alue on suojattu koskiensuojelulailla. Sinne ei voi rakentaa ilman, että lakia muutetaan.

Yhtiö perustelee kantaansa kotimaisen energian tarpeen jatkuvalla kasvulla ja sillä, ettei Pohjois-Suomessa ole juuri muita merkittäviä vesivoimareservejä kuin Iijoki. Yhtiön mukaan Iijoen alajuoksun viisi voimalaitosta saataisiin samalla nykyistä tehokkaampaan käyttöön.

Kollajan altaasta käyty edellinen taistelu 1980-luvulla päättyi voimayhtiön tappioon ja suojelijoiden voittoon. Pohjolan Voima aktivoitui asiassa uudelleen tänä vuonna sen jälkeen, kun ilmastonmuutoksen uhka oli pannut energiapoliittisen keskustelun täysin uusiin puihin Suomessa. Selvitysmies Matti Purasjoki suositteli viime vuonna kotimaisen vesivoiman lisärakentamista, jotta Suomi selviää päästökiintiöistään. Iijoen lisärakentamista suositeltiin myös Pohjois-Pohjanmaan liiton energiapoliittisessa linjapaperissa maaliskuussa, ja myös Matti Vanhasen uuden hallituksen ohjelmaan kirjattiin vesivoiman lisärakentamisen mahdollisuus.

Pohjolan Voimalla on laillinen oikeus tehdä ympäristövaikutusarvio Kollajasta, eikä yhtiötä voi kritisoida siitä, että se turvautuu lain suomiin mahdollisuuksiin. Sen hoppua voi silti ihmetellä, koska Iijoen lisärakentaminen pantiin asiallisesti jäihin hallitusneuvotteluissa, joissa sovittiin, että koskiensuojelulain avaus edellyttää konsensusta hallituksessa. Tuo periaate siirsi tosiasiallinen veto-oikeuden vihreille, jotka eivät missään tapauksessa hyväksy Pohjolan Voiman suunnitelmaa. Myös keskustan ministeriryhmässä on Iijoen lisärakentamisen vastustusta.

Altaan teko olisi mahdollista, mutta sitä ei kannata rakentaa ilman voimalaitosta. Voimayhtiöstä myönnetään, että ympäristövaikutusten arvioinnilla halutaan muokata maaperää tulevaa päätöksentekoa varten. Yhtiö näyttää odottavan, että ensi vuonna valmistuva uusi selvitys toisi jotain uutta esille ja avaisi tien rakentamiselle.

Uudelleen viritetty vuoropuhelu pudasjärveläisten kanssa ei ole tuottanut toistaiseksi tulosta. Ympäristövaikutusten arvioinnista järjestetyssä kuulemistilaisuudessa kaikki paikallaolijat vastustivat voimayhtiön kaavailuja. Vastustus on kovaa ja äänekästä, mutta se ei kerro, kuinka laajaa vastustus on. Pohjolan Voima tarvitsee silti ylivoimaiset perustelut, jotta Kollajaa vastustavien paikallisten asukkaiden tai vihreiden päät hallituksessa käännettäisiin.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki kiisti eduskunnassa torstaina, että hallitus olisi antanut voimayhtiöille hiljaisen siunauksen hankkeen eteenpäin viemiseksi. Hän hyväksyi ympäristöselvityksen toteamalla, että on parempi tutkia asioita kuin olla mutu-tuntumalla liikkeellä.

Ympäristövaikutusarviointi tarkoittaa sitä, että epävarmuus Kollajan osalta jatkuu ainakin pari vuotta. Tässä vaiheessa on kuitenkin turha kiivailla asiassa. Odotetaan ja katsotaan rauhassa, mitä tuleman pitää. Kylmä tosiasia on, että koskiensuojelulain avaus on monen lukon takana.