Monipuolinen ja ravinnerikas ravinto auttaa suojautumaan taudeilta ja tartunnoilta. Tärkeintä on kuitenkin syödä tarpeeksi, sillä aliravittu keho on altis bakteereille ja viruksille.
Jos haluat välttyä talven nuhakuumeilta ja influenssoilta, aloita syömällä tarpeeksi – ehkä jopa vähän liikaa.
Ihmisen vastustuskyky on nimittäin vahvimmillaan silloin, kun elimistö saa hieman enemmän energiaa kuin mitä se kuluttaa, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti ja entinen maajoukkuehiihtäjä Kati Venäläinen.
– Energiavajeessa taas riski sairastua kasvaa, koska ihmisen vastustuskyky heikkenee.
Jos elimistö saa energiaa niukasti, pyrkii elimistö ylläpitämään välttämättömiä elintoimintoja ja säästämään vähemmän tärkeistä. Kyky vastaanottaa tauteja heikkenee, joselimistö ei pysty käymään täysillä.
Energiaa pitää siis saada tarpeeksi, mutta ei ole aivan sama, missä muodossa energian nauttii.
Elimistö tarvitsee tietyn määrän hiilihydraatteja, proteiinia ja rasvoja, jotta se voi toimia kunnolla ja suojautua. Näiden lisäksi keho tarvitsee myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
– Ravinnon monipuolisuus on vastustuskyvyn a ja o, kertoo Lapin keskussairaalan infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.
Infektiolääketieteen tutkijat ovat viime vuosina tutkineet paljon ihmisen suoliston ja vastustuskyvyn välistä yhteyttä. Broasin mukaan nyt voidaan jo sanoa varmasti, että suolisto on merkittävä osa ihmisen immuunijärjestelmää.
– Jos suolistossa on paljon hyviä bakteereja, on ihmisen immuniteetti ja kyky vastustaa bakteereita ja viruksia parempi.
Hyviä bakteereja saa ravinnosta. Broasin mukaan kasvikset ja ravintokuitu ovat merkittäviä hyvän bakteeritasapainon ylläpitäjä.
– Alkoholi, tupakka ja antibiootit puolestaan huonontavat suolen floraa eli hyvää bakteeritasapainoa, hän sanoo.
Kati Venäläisen mukaan tavallinen arkiliikkuja pystyy pitämään vastustuskykynsä optimaalisena syömällä monipuolisesti marjoja, hedelmiä, vihanneksia ja täysjyväviljaa sekä kalaa, lihaa ja pehmeitä rasvoja.
– Talvisin suosittelen ottamaan D-vitamiinia purkista. Jos halua pelata vastustuskyvyn kanssa varman päälle, voi ruokavaliota täydentää monivitamiinivalmisteella.
– Vastustuskykyä ja suoliston hyvinvointia voi edistää probioteeilla. Niitä voi syödä purkista, mutta hyviä bakteereja saa myös esimerkiksi hapankaalista ja hapatetuista maitotuotteista.
D-vitamiinin ja probioottien lisäksi tärkeitä vastustuskyvyn ylläpitäjiä ovat myös C-vitamiini ja sinkki.
Infektiokierteeseen joutunut henkilö syö usein antibiootteja, jotka karkottavat elimistöstä taudin lisäksi myös suoliston hyvät bakteerit.
– Hyvien bakteerien palautuminen kestää kuukausia, jopa vuoden. Tämä voi vaikuttaa myös vastustuskykyyn, Venäläinen sanoo.
Markku Broasilla on hyviä uutisia heille, jotka epäilevät heikon vastustuskykynsä johtuvan kehnosta ravinnosta: muutokset ruokavaliossa näkyvät elimistössä nopeasti.
Ihminen ja hänen immuniteettinsa on mutkikas kokonaisuus, jossa ravinto on vain yksi osa vastustuskykyä.
Toiset sairastuvat geneettisistä syistä toisia herkemmin. Jotkut välttyvät taudeilta vuodesta toiseen. Geenien vaikutusta vastustuskykyyn ei ole tarkkaan selvitetty, mutta niiden osuus on suuri.
– Vastustuskykyä on tutkittu armeijassa. On huomattu, että ihminen altistuu infektioille herkemmin, jos hän on psyykkisesti ja fyysisesti stressaantunut, ylilääkäri Markku Broas sanoo.
Geeneihinsä ihminen ei voi vaikuttaa, unen määrään voi. Univaje nimittäin heikentää vastustuskykyä, kun taas hyvä fyysinen kunto on hyväksi vastustuskyvylle.
Myös alipainoisten ihmisten immuniteetti on yleensä heikko. Ylipainon kanssa asia on monimutkaisempi. Tiedetään, että osa ylipainosta johtuu geeneistä ja ylipainon tiedetään lisäävän metabolista oireyhtymää, joka puolestaan vaikuttaa immuniteettiin.