Oulu Goalie factory, maalivahtitehdas.
Termi on liimautunut kiinteäksi osaksi Suomi-kuvaa Pohjois-Amerikan kiekkopiireissä. Kun puhutaan Suomesta, ei puhuta saunasta ja salmiakista, vaan siitä, kuinka loistavia suomalaiset maalivahdit ovat.
Pekka Rinne, Niklas Bäckström, Antti Niemi, Tuukka Rask, Miikka Kiprusoff ja niin edelleen. Onhan heitä.
NHL:ssä - 30 joukkueen maailman kovimmassa kiekkosarjassa - torjuu kahdeksan suomalaista maalivahtia. Heistä kuusi on joukkueensa kiistattomia ykköstorjujia.
Kova luku.
Onkin perusteltua sanoa, että maailman parhaat jääkiekkovahdit kasvavat reilun viiden miljoonan asukkaan Suomessa.
Oulun Kärppien maalivahtivalmentaja Ari Hilli löytää asialle luonnollisen selityksen.
"Meillä on tehty kauan jatkuvaa pitkäjänteistä työtä maalivahtien eteen."
"Seuroilla on maalivahtivalmentajia jo pikkujunioreista lähtien. Lähes jokaisessa kaupungissa on tarvittavaa tietoa ja osaamista. Vastaavasti esimerkiksi Pohjois-Amerikassa maalivahdit kokoontuvat vain kesäisin leirille, jossa on apuna maalivahtivalmentaja", Hilli näkee.
Kärppien maalivahtivalmennus on osaavissa käsissä, sillä Hillin oppien kautta NHL:n tähtikaartiin ovat ponnistaneet Nashville Predatorsin Pekka Rinne ja Minnesota Wildin Niklas Bäckström.
Oulun lisäksi maalivahtivalmennus on timantinkovaa Turussa ja Hämeenlinnassa. Urpo Ylönen (TPS) ja Jari Kaarela (HPK) ovat molemmat alansa ehdottomia kärkinimiä.
Ruotsi heräsi
toimimaan
Suomalaiset maalivahdit olivat ennen pieniä ja hyviä, mutta he eivät lyöneet syystä tai toisesta kunnolla läpi NHL:ssä.
Vuosituhannen vaihteessa asiaan tuli ryminällä muutos, kun suomalaiset maalivahdit omaksuivat perhostyylin omakseen.
Pasi Nurminen, Vesa Toskala ja Miikka Kiprusoff viitoittivat omilla vahvoilla otteillaan tietä sinivalkoiselle maihinnousulle Pohjois-Amerikassa.
NHL-organisaatioissa opittiin luottamaan suomalaiseen maalivahtiosaamiseen. Se heijastuu vielä nykypäivänäkin, kymmenen vuotta myöhemmin.
"Suomalaisia veskareita on huikea määrä tällä hetkellä NHL:ssä", Hilli lausuu.
Hän painottaa heti perään, että ajan kanssa suhde Suomen ja muun maailman välillä varmasti tasoittuu.
"Kilpailu kovenee jatkuvasti. Kuka tahansa pystyy nykyisin imemään ja omaksumaan tietoa internetistä."
"Jos mennään ajassa vaikkapa kymmenen vuotta taakse päin, arvoturnauksissa nähtiin vielä hyvin erilaisia maalivahteja. Nykyisin jokaisen maan maalivahtien työskentelystä on helppo havaita samat peruspiirteet", Hilli kuvailee.
Ruotsi on maa, jossa maalivahtien valmennukseen on panostettu huomattavasti viime vuosien aikana.
Länsinaapurissa herättiin ihmettelemään tilannetta, kun maan omat kiekkosarjat täyttyivät vuosi toisensa jälkeen suomalaisista osaajista.
"Panostuksen tulos näkyy lähivuosina. Ruotsista on tulossa paljon hyviä maalivahteja", Hilli tietää.
Joukkueen
tärkein pelaaja
Monasti sanotaan, että maalivahti on yhtä kuin puoli joukkuetta.
Väite on kärjistetty, mutta pitää pitkälti myös paikkansa.
Maalivahti on joukkueen tärkein yksittäinen pelaaja. Maalivahdin on pakko olla hyvä, jos joukkue aikoo voittaa otteluita tasaisessa sarjassa.
Loistavakaan maalivahti ei pärjää kuitenkaan yksin. Hän saattaa yksin voittaa joukkueelleen yhden tai kaksi ottelua, mutta pitkässä juoksussa koko joukkueen pelaaminen ratkaisee.
Oiva esimerkki tästä saatiin tänä vuonna NHL:n runkosarjassa.
Calgary Flamesin ykkösvahti Miikka Kiprusoff oli elämänsä kunnossa ja pelasi kenties paremmin kuin koskaan aikaisemmin, mutta siitä huolimatta joukkue jäi rannalle kevään pudotuspeleistä.
Vika oli jossakin muualla kuin tolppien välissä.
"Maalivahtien kohdalla ei kannata tuijottaa tilastoihin liian orjallisesti. Maalivahti ei pysty millään tavalla vaikuttamaan siihen, montako maalintekopaikkaa vastustaja saa huippusektorista", Hilli muistuttaa.