Sinisten ajatusten Kainuuksi nimetty maakunnallisen hallintomallin kokeilu on muuttumassa yllättävän pian sanoista teoiksi. Maakunnalle valitaan maakuntavaltuusto nopeimmalla mahdollisella aikataululla, vuoden 2004 kunnallisvaalien yhteydessä. Niin käy, mikäli valtioneuvosto hyväksyy selvitysmies Juhani Perttusen ehdotuksen. Annetut lupaukset ja poliittinen paine ovat niin vahvoja, että Suomessa ainutlaatuisen kokeilun aloitusta voi pitää melko varmana.
Eteneminen on ollut kiitettävän rivakkaa. Pääministeri Paavo Lipponen ehdotti asiaa viime syksynä. Kunta- ja alueministeri Martti Korhonen puolestaan asetti kansliapäällikkö Juhani Perttusen johtaman työryhmän pohtimaan uutta hallintomallia maaliskuussa. Aikaa annettiin kesäkuun loppuun saakka, mutta Perttunen saattoi esitellä ajatuksiaan kainuulaisille jo maanantaina Kuhmossa.
Kansanvaltaisesti valittava 41-jäseninen maakuntavaltuusto pystyisi päättämään suurista asioista. Se jakaisi Kainuuseen tulevat 170 miljoonan euron valtionosuudet ja -tuet. Maakuntavaltuusto ohjeistaisi myös rahojen käytöstä kunnissa vastaavia virkamiehiä. Tyhjän pantiksi noin merkittävää ylikunnallista päättäjää ei pidä perustaakaan.
Monet kuntien luottamusmiehet tuntevat pelkoa päätäntävaltansa hupenemisesta. Se ei ole täysin perusteetonta. Kunnanvaltuustoille jää kuitenkin yhä merkittäviä tehtäviä. Kunnallisen veroprosentin määrittely ja asukkailta koottujen rahojen käytöstä päättäminen ovat jatkossakin järeitä ratkaisuja.
Pienten kuntien edustajat kantavat huolta alueensa edustuksen riittävyydestä maakuntavaltuustossa. Suurten, ennen muuta Kajaanin, päättäjät puolestaan epäilevät, että hallintokokeilun toteutuminen merkitsisi kaupungilta tulonsiirtoja muualle Kainuuseen.
On kuitenkin huomattava, että malliin suostuessaan valtio luovuttaisi toimivaltaansa maakuntaan. Ilmeistä on sekin, että uusi hallintokokeilu saisi valtiolta rahaa huomenlahjaksi. Asiaa ei pidä pilata ainakaan kainuulaisella kateudella, jos vain valtakunnan päättäjät kokeilun hyväksyvät.
Toimeenpanevana elimenä, maakuntavaltuuston alaisuudessa, työskentelisi maakuntahallitus. Sille keskittyisi maakunnan yhteistyöryhmän ja kuntayhtymien tehtävien hoito, joten väliportaan hallinto virtaviivaistuisi, aivan aiheellisesti. Maakuntahallituksen kokoonpanon kaavaillaan vaihtelevan kulloinkin käsiteltävistä asiakokonaisuuksista riippuen. Mukana voisivat olla lääninhallituksen, TE-keskuksen, tiepiirin, ympäristö-sekä metsäkeskusten edustajat.
Vaaleilla valittava päätoiminen maakuntajohtaja olisi aina hallituksen puheenjohtaja. Näin asioiden hoitoon saataisiin jäntevyyttä ja kokonaisnäkemystä. Sitäkin tarvitaan.
paakirjoitus@kaleva.fi