Si­ni­sim­pu­kat estivät maan­oton

Oulun hallinto-oikeus palautti ympäristölautakunnan uudelleen käsiteltäväksi Optiroc Oy Ab:n hakemuksen maa-ainesten ottamisesta Pikkaralassa.

Oulun hallinto-oikeus palautti ympäristölautakunnan uudelleen käsiteltäväksi Optiroc Oy Ab:n hakemuksen maa-ainesten ottamisesta Pikkaralassa.

Luvasta oli valitettu, ja hallinto-oikeuden päätöksessä ratkaisevaksi seikaksi nousi Hangaskankaan alueella sijaitseva sinisimpukka- ja rakkoleväesiintymä.

Ympäristönsuojelutarkastaja Matti Tynjälä selventää kyseessä olevan vanhan merenpohjan, johon on kertynyt sinisimpukoita ja rakkolevää fossiiliseksi kerrostumaksi.

Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan esiintymä edustaa maa-aineslaissa tarkoitettua erikoista luonnonesiintymää. Hallinto-oikeus ei ottanut kantaa esiintymän merkitykseen.

Tynjälän mukaan tunnettu esiintymä on puolen kilometrin päässä suunnitellulta maa-ainesten ottopaikalta. Tynjälä huomauttaa, että sinisimpukka- tai rakkoleväesiintymän olemassaolosta maanottopaikalla ei ole varmuutta.

Suunnitellulla kaivuupaikalla esiintymä olisi kuitenkin syvällä: alimman ottotason ja mahdollisen esiintymän väliin jää lähes kymmenen metriä ottamatonta maata. Tynjälän mukaan asiassa tarvitaan nyt lisätutkimuksia.

Oulun yliopiston geotieteiden laitoksen professorin Juha Pekka Lunkan lausunnon mukaan simpukan tai piilevän kuoria sisältävä kivennäismaalaji ei ole mitenkään harvinainen esiintymä Perämeren rannikkoalueella.

"Esimerkiksi Haukiputaan Runtelin alueella sitä esiintyy rantakerrostumissa ja myös muun muassa Keminmaassa on useita laajoja simpukkamaakerrostumia", Lunkka mainitsee.

Ilmoita asiavirheestä