Marttajärjestö haluaa karistaa vanhojen naisten järjestön viittaa harteiltaan. Marttoihin kuuluvien keski-ikä on kyllä edelleenkin korkea, noin 60 vuotta, mutta eivät kaikki martat suinkaan ole iäkkäitä.
"Mukana on myös kolmekymppisiä nuoria naisia, jotka hakevat yhteisistä kokoontumisista vastapainoa työlleen ja perheenäidin roolille. Martoissa ei ole ikärajaa. Joukko on hyvin monenkirjava. Parhaimmillaan se on suuri rikkaus, kun eri ikäiset kohtaavat", Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliiton toiminnanjohtaja Maarit Nissi, 39, korostaa.
Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliitossa jäsenmäärä on ollut nousussa jo useita vuosia, mutta takavuosina jäsenkehityksessä tapahtui takapakkia. Vuonna 1983 Pohjois-Pohjanmaalla oli 1 850 marttaa, kun määrä vuonna 1997 oli vain hiukan yli tuhat. Nyt marttoja on piirin 52 yhdistyksessä noin 1 400. Tarkempi luku varmistuu, kun yhdistykset pitävät vuosikokouksiaan ja tietoja tihkuu marttapiiriliittoon.
"Jäsenkehitys myötäilee yhteiskunnan kehitystä. 1980-luvulla perhe oli keskeisellä sijalla ihmisten elämässä, 1990-luku oli hektistä uran luomista ja nyt taas näyttää siltä, että perhearvot nostavat päätään", toiminnanjohtaja Maarit Nissi toteaa.
Maine pysynyt
aina hyvänä
Marttojen toimintaa ei ole koskaan kyseenalaistettu, vaikka järjestö on toiminut vuodesta 1899 lähtien. Martat on aina mielletty osaavaksi, aikaansaavaksi ja aikaansa seuraavaksi joukoksi, joka pystyssä päin liputtaa perheen ja kodin arvojen puolesta. Järjestön nimen vaihtoa ei ole mietitty, sillä Martta nimenä luo mielikuvaa tekevästä ihmisestä.
Maarit Nissi ei kuitenkaan halua liiaksi korostaa marttojen taitavuutta. "Eivät kaikki martat ole käsistään taitavia. Sekaan sopii erilaisia ihmisiä, erilaisista ammateista. Yhdistykset voivat vapaasti suunnitella toimintaansa niistä lähtökohdista, mitä kunkin yhdistyksen martat haluavat", Nissi huomauttaa.
Nissi näkee martat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Yhdistykset voivat halutessaan ottaa kantaa asiaan kuin asiaan.
Perhe- ja kotikeskeisyys näkyy toiminnassa. Kursseja, joita pidettiin takavuosikymmeninä, voitaisiin pitää edelleenkin. Vuonna 1933 marttojen teemavuosi kantoi nimeä "Raakaravinto, komposti ja makki". Sama teema on ajankohtainen vieläkin.
Marttatoiminta imaisi
heti mukaansa
Myös marttojen rooli neuvontajärjestönä on säilynyt. Marttojen maksulliseen neuvontapuhelimeen soittaa vuosittain tuhansia tiedontarvitsijoita.
Ruuhka-aikoja ovat kevät ja joulunalus. Keväällä kysellään lähinnä siivousvinkkejä ja joulun alla mielenkiintoa on esimerkiksi siihen, miten valmistaa ihan itse vaikkapa joulutorttutaikina.
Maarit Nissi on toiminut Pohjois-Pohjanmaan Marttapiiriliiton toiminnanjohtajana viime syksystä lähtien. Martta-"pistoksen" hän sai kuusi vuotta sitten, kun hän opiskeli kotitalousteknikoksi ja haki harjoittelupaikkaa marttapiiristä. "Sain kolahduksen heti kerralla ja liityin saman tien Jäälin Marttoihin", Kiimingissä asuva Nissi hymyilee. Hän kuvaa marttatyötä monipuoliseksi ja työpäiviä vaihteleviksi.
Marttavuosien aikana hän on ehtinyt saada toiminnasta kuvaa niin pikkukokkikerhon pitäjänä, neuvojana kuin nyt toiminnanjohtajana. Ja kaikesta hän on ollut yhtä innostunut. Nykyään työ menee pitkälti hallinnon pyörittämiseen, mutta tiivistä kenttätuntumaa Maarit Nissi hakee silloin tällöin pitämillään kursseilla.
Myös perhe on tukemassa äidin työtä. Aviomies ja kaksi lasta saavat tämän tästä kuulla "marttajuttuja". Ei siis ihme, että koko perhe on kasvanut marttahenkiseksi.
Marttojen toiminnassa on mukana myös jokunen martti. Etelä-Suomesta löytyy kokonainen yhdistyskin joka kantaa nimeä Parrakkaat martat.
"Mieskin voi hyvin liittyä toimintaan mukaan.", Maarit Nissi kannustaa miehiä.
Taustajoukoissa heitä on paljonkin, esimerkiksi roudarimartteina, kun martat tarvitsevat kanto- ja nostoapua monipuolisissa toiminnoissaan.
