Oulu "Viime vuosi oli huippuvuosi", määrittelee Ari Rajasärkkä sinipyrstön vuoden 2009 esiintymisen Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen metsistä löytyi yhteensä noin 380 sinipyrstöreviiriä. Aiempi ennätys oli vuoden 2007 arviolta 87 reviiriä.
Alkaneesta vuodesta näyttää muodostuvan yhtä hyvä. Toukokuun viimeisen päivän reviiritilanne on noin 80. "Viime vuonna määrä oli toukokuun lopussa hiukan vajaa 90, mutta koska muutto alkoi tänä vuonna viisi päivää viimevuotista myöhemmin, ollaan siihen suhteutettuna hyvin lähellä samaa tahtia nytkin."
Hankalampaa on sitten sanoa, miksi sinipyrstöjä nyt esiintyy näin runsaana. "Nousua on ollut vuodesta 1990, jolloin viimeinen isompi aallonpohja ohitettiin", Rajasärkkä kertoo. Ainakaan syynä ei ollut toukokuun lämmin sää. "Tilastoanalyysin mukaan toukokuun säällä ei ole mitään merkitystä sinipyrstömääriin", Rajasärkkä kertoo.
Pitkään lajia tutkinut Rajasärkkä on juuri saanut valmiiksi kesäkuussa Linnut-vuosikirjassa ilmestyvän raportin sinipyrstön esiintymishistoriasta Suomessa. Rajasärkkä muistuttaa, että viime vuosi oli merkkivuosi, sillä 4.7.2009 tuli kuluneeksi 60 vuotta lajin ensihavainnosta maassamme.
Sinipyrstön pääasiallinen esiintymisalue on Siperian metsissä ja Suomi on yhtenäisen levinneisyysalueen länsilaidalla. Niin laidalla, että monina vuosina Suomessa on tehty vain muutama sinipyrstöhavainto.
Sinipyrstön maine hyvin harvinaisena lajina Suomessa on Rajasärkän mukaan liioiteltu. "Esimerkiksi 1950-luvulla lintuja on ollut varmastikin hyvin runsaasti, koska muutama ornitologi löysi niitä melko paljon", Rajasärkkä huomauttaa. 1950-luvun löydetyt vuosittaiset reviirimäärät vaihtelivat yhdestä kymmeneen, ja reviirejä löydettiin kaikkiaan 13 paikkakunnalta.
1980-luvulla lajilla oli Rajasärkän mukaan todellinen aallonpohja. Tuolloin alkaneista luonnonsuojelualueiden järjestelmällisistä lintulaskennoista huolimatta sinipyrstömäärät pysyivät niukkoina.
Oikullisiin kannanvaihteluihin Rajasärkkä on löytänyt vain yhden mahdollisen selittäjän: lajin talvehtimisalueilla vaikuttavan El Niño -ilmiön eli Tyynenmeren merivirtojen ajoittaisen vaihtelun ja sen aikaansaamat säämuutokset. "El Niño tuo kuivuutta, mutta sinipyrstöihin tämä vaikuttaa vasta vuoden viiveellä", Rajasärkkä kertoo. "Ensi vuonna tuleekin romahdus", hän ennustaa, sillä viime talvena El Niño oli voimakas.
Erikoiseksi sinipyrstön tekee myös se, että laji kelpuuttaa elinympäristökseen ainoastaan vanhaa luonnonmetsää. "Vain hyvin harvoin sen voi tavata reviirillään ihmisen millään tavalla muuttamasta metsästä", Rajasärkkä kuvaa.
Sinipyrstö on niitä itäisiä lajeja, jotka pääsee helpoiten näkemään Suomessa. Siksi se on monen Länsi-Euroopasta Suomeen matkustavan lintuturistin toivelistalla kärkisijoilla.