Sinilevät kiusaavat uimareita, mutta innostavat tutkijoita. Syanobakteereista eli kansankielellä sinilevistä on löytynyt jo Yhdysvalloissa lupaavia aineita, joista saattaa olla kehitettävissä lääkkeitä. Myös Suomessa on otettu edistysaskeleita nyt päättyvässä kansainvälisessä tutkimusprojektissa.
-- Olemme raaputtaneet vasta pintaa, millainen aarrearkku syanobakteerit voivat olla, akatemiaprofessori Kaarina Sivonen Helsingin yliopistosta kertoo.
Sivosen, Jouni Jokelan ja Matti Wahlstenin ryhmä on etsinyt sinilevistä bioaktiivisia aineita eli myrkkyjä, joilla voisi pienempinä annoksina olla lääkevaikutusta.
-- Myrkky on myrkky, jos sitä annetaan liikaa, mutta lääke, jos annetaan vähemmän, Sivonen kiteyttää.
Suomalaisten tutkimuksissa sinilevistä löytyi aineita, joista voisi olla kehittettävissä lääkkeitä esimerkiksi leukemiaa tai maksasairauksia vastaan. Tutkimuslöydöksen matka laboratorion pöydältä lähiapteekin hyllylle on kuitenkin pitkä.
-- Puhutaan vuosikymmenistä, Sivonen täsmentää.
Suomalaisprofessori uskoo, että Yhdysvalloissa sinilevistä voidaan saada lääkettä mahdollisesti jo kymmenen vuoden säteellä.
-- He ovat tutkimuksissaan meitä niin paljon pidemmällä, Sivonen kertoo.
Tuohella tautien kimppuun
Jos sinilevä järvessä laskee uimarin fiiliksen, sitä nostaa rannalta löytyvä koivikko. Helsingin yliopiston lääkekemian professorin Jari Yli-Kauhaluoman mukaan koivun ulkokuori eli tuohi on lääketeollisuudelle suuri mahdollisuus.
Koivun tuohesta lähes kolmannes on betuliinia, jota käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa kehitetyssä hiv-lääkkeessä. Siihen betuliini on eristetty kiinalaisista syzygium claviflorum -kasveista, joissa sitä on vain pieniä määriä. Suomessa raaka-aineesta ei ole pulaa.
-- Koivun ulkokuori on tyypillinen suomalaisen metsäteollisuuden jäte. Yhdestä sellutehtaasta saadaan betuliinia noin 3 000 tonnia vuodessa, Yli-Kauhaluoma muistuttaa.
Betuliinijohdannaisilla on todettu myös suuri kyky estää kehitysmaita riivaavaa leishmaniaasi-tautia. Ihmisen immuunipuolustusta tuhoavaan loistautiin sairastuu vuosittain noin miljoona ja kuolee 60 000--100 000 ihmistä.
Lääketeollisuus mukaan
Sinilevän ja koivun tuohen kaltaisten luonnontuotteiden hyödyntäminen lääketeollisuudessa ei ole uusi asia. Päättyvän tutkimushankkeen koordinaattori, professori Raimo K. Tuominen arvioi, että yli 70 nykyisistä lääkeaineista on alun perin luonnosta.
Tutkimustulosten jalostaminen lääkkeiksi vaatii kuitenkin resursseja. Siinä vaiheessa mukaan täytyy saada suuria lääkeyrityksiä -- myös maksumiehiksi. Tuominen on luottavainen, että perästä kuuluu.
-- Mahdollisuudet siihen ovat hyvät. Tässä hankkeessa on jätetty lukuisia patenttihakemuksia, ja niitä on myös hyväksytty, Tuominen kertoo.
Nyt alkaakin kiivas yhteistyökumppanien etsintä.
-- Vuoden tai puolentoista aikana pitäisi löytää tahoja, jotka haluaisivat hyödyntää. Yhteydenottoja on tullut ja kiinnostusta ollut, mutta mitään sopimuksia ei vielä ole, Tuominen valottaa.