"Olen tyytyväinen. Olemme onnistuneet", iloitsee maatalouden Kannuksen tutkimusaseman johtaja Teppo Rekilä upouudessa kettuhallissa, jonne ensimmäiset asukkaat - 400 tarhakettua - sijoitettiin elokuussa.
Erityisen tyytymättömiltä eivät vaikuta asukkaatkaan. Tavanomaisen uteliaina ne töllöttävät outoja kulkijoita. Kisailevat ja kirmaavat niin kuin häkeissä ainakin. Välillä pujahtavat lepohyllylle tai naukkaavat murkinaa telineestä häkin seinältä.
Ihminen ei tosin tiedä, miltä ketusta tuntuu. Joka tapauksessa eläimet ovat Rekilän mukaan olleet terveitä ja näyttävät kasvavan normaalisti. Häkki on samanlainen kuin varjotaloissa. Vain ympäristö on vaihtunut. Näkymä on erilainen: eläimiä on näkösällä enemmän.
"Turkistarhauksen kannalta oleellista on, onko turkki hyvä ja onnistuuko lisääntyminen", Rekilä muistuttaa. Sen aika näyttää.
Kettujen hallikasvatuksella haetaan vastausta yhteen turkistarhauksen perusongelmaan: ympäristön päästöihin. Vaikka turkistarhauksen osuus koko maan vesistöjen typpi- ja fosforipäätöistä on prosentin luokkaa, paikallisesti se voi olla suuri. Kaikkiaan turkiseläinten lannan ravinnemäärä vastaa miljoonan ihmisen puhdistamattomia jätevesiä. Lisäksi tarhauksesta syntyy ammoniakkipäästöjä sekä haju- ja hygieniahaittoja.
Vain hyvää sanottavaa
Kettuhallista löytyy toinenkin tyytyväinen mies, 40 vuotta turkistarhauksen parissa työskennellyt tutkimusmestari Pekka Toikkanen.
"Ei ole huonoa sanottavaa. Vaikka lannan poistossa joutuu tekemään työtä enemmän kuin varjotalossa, aika tulee takaisin hoitotyössä. Eläimet ovat lähellä, niitä on helppo käsitellä."
Kannuksen tutkimusaseman tarha-alueelle noussut pinta-alaltaan 1 200 neliön suuruinen ja harjaltaan 7,5 metriin kohoava halli on jaettu kahteen osastoon. Vasta toinen puoli on asutettu. Toiselle puolelle suunnitellaan kaksikerroksisia häkkejä.
Kaikki talteen
Kettuhallin pohja on vesitiivis asfaltti. Häkkien alla käytetään turvetta kuivikkeena. Tähän aikaan vuodesta, jolloin eläimet syövät ja ulostavat eniten, kuivikkeet vaihdetaan kerran kuussa. Myöhemmin muutaman kuukauden välein.
Jäte kuljetetaan tarha-alueella sijaitsevan välivaraston kautta Kannuksen hyötykompostointilaitokseen. Koska hallin pohja on tiivis, mitään ei valu maahan.
"Täällä saadaan kaikki talteen", Rekilä korostaa.
Hyöty kiistaton
Ketuilla on nyt karvanvaihto meneillään. Irtokarvoja ja eläinten hilsettä leijuu ilmassa. Pekka Toikkanen kertoo hallin rakenteiden tehdyn sellaisiksi, etteivät pöly ja karva jää kiinni niihin. Periaatteessa olosuhteet ovat samanlaiset kuin varjotalossa.
Hallin ilmastointi hoidetaan luonnonmukaisesti. Katto on auki 40 metrin matkalta kuitenkin niin, ettei vesi pääse sisälle. Katon rajassa on verkoilla suojatut aukot, samoin lähellä maan rajaa. Valaistus mukailee luonnon omaa valoa. Osa seinistä ja katosta on verhottu läpinäkyvin materiaalein. Keinovaloa käytetään vain töitä tehdessä.
Häkit ovat sivut vastakkain. Näin tila saadaan paremmin käytettyä hyväksi. Juottojärjestelmä voi palvella yhtä aikaa kahta häkkiriviä.
Kannuksen halli tulee maksamaan kaikkineen noin 210 000 euroa, minkä Rekilä arvioi olevan 20-30 prosenttia varjotalosysteemiä kalliimpi.
On ennenaikaista arvioida, onko halleista varjotalojen haastajaksi. Hyöty ympäristölle on kiistaton. Vaikutusta eläimiin ei tiedetä vielä.