Oli torstai-iltapäivä 11. toukokuuta, kun liminkalaisen korikorjaamon ja automaalaamon työntekijät haistoivat palaneen käryä.
Limingan Automaalaamo Oy:n yrittäjä Matti Riekki soitti 112:een ja otti ohjat käsiinsä vanhan vapaapalokuntalaisen kokemuksella.
- Katkaisimme päävirran hallista. Huomasimme, että palon lähde kohdistui maalauskammioon ja sen koneistoon.
Maalauskammiota käytetään pintamaalaukseen ja kuivaukseen. Se on riskikohde tehokkaiden lämmönkehittimien ja tilassa käytettävien liuotinpohjaisten aineiden vuoksi.
Irti päässyt tuli leviäisi räjähdysmäisesti.
- Savua oli jo siinä vaiheessa havaittavissa, mutta liekkiä ei näkynyt. Palon lähde oli teräksisten kanavien sisällä, Riekki kertoo.
Paikalla oli yrittäjän lisäksi kahdeksan työntekijää. Omaisuuden turvaamiseksi henkilökunta jaettiin ryhmiin, joista osa alkoi siirtää autoja pois hallista.
- Kahdessa minuutissa kaikki autot ja kuorma-auto olivat pihalla lukuun ottamatta yhtä korinoikaisupenkkiin kiinnitettyä autoa.
Kaksi henkilöä teki alkusammutusta maalauskammion kanaviin sisältäpäin ja kaksi tyhjensi sammuttimia kanavien ulostuloaukkoihin.
- Ammuimme yhtä lukuun ottamatta kaikki jauhe- ja hiilidioksidisammuttimet.
Aiemmin maalauskammion uunin käytössä oli tullut vastaan tilanteita, jotka olivat herättäneet yrittäjän ja työntekijät pohtimaan monta kertaa päivässä lämpenevän uunin aiheuttamia riskejä.
- Ei aivan läheltä piti -tilanteita, mutta riskitekijät olivat olemassa, Riekki luonnehtii.
Pari kuukautta ennen toukokuisen torstain tapahtumia koko henkilöstö osallistui työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutuksiin.
Yksityisen turvallisuuspalveluyrityksen kouluttaja kävi läpi automaalaamon konkreettiset riskitekijät ja -kohteet.
Kun tositilanne iski päälle ja maalauskammiossa kärysi, koulutuksen opit otettiin käyttöön.
Tuhoisa palo ehkä minuuttien päässä
Onnettomuusselosteen mukaan hätäkeskus sai tiedon Limingan palosta kello 13.36 ja hälytti Valimotielle pelastuslaitoksen Limingan ja Kempeleen yksiköt.
Limingan yksikkö ehti paikalle kello 13.43. Siinä vaiheessa alku-sammutus oli tehty ja kalusto ulkona.
- Kun palokunta saapui, kerroimme arviot palonlähteistä ja riskeistä. Palokunta alkoi suunnata toimintaansa kattorakenteisiin, Riekki kertoo.
- He joutuivat hallin sisältä purkamaan jonkin verran maalauskammion laitteistoon liittyviä rakenteita, jotta pystyivät toteamaan palon sammuneeksi.
Sammutuksessa ei tarvinnut käyttää vettä.
- Purkuvauriot jäivät vähäisiksi.
Palokunta poistui paikalta noin kello 15 ja määräsi lähtiessään yrityksen henkilökunnan palovartioon kello 18 asti.
Tuhoisalta tulipalolta välttyminen saattoi olla minuuteista kiinni.
Kaluston ja kiinteistön tuhoutumisen ja yritystoiminnan keskeytymisen hintalappu olisi ollut yli miljoona euroa.
Nyt yritys selvisi peltien uusimisella sekä huolto- ja puhdistustoimilla.
- Keskeytys jäi vuorokauden mittaiseksi, Riekki toteaa.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnas toteaa, että nopea reagointi poikkeamaan, kuten savun hajuun, on ensiarvoisen tärkeää.
- Jos tulipalo pääsee syttymään ja sille ei tehdä mitään viidessä minuutissa, se alkaa tuhota sisätiloja. 10 -15 minuutissa alkavat rakenteet kärsiä. Yrityksen on huolehdittava valmiudesta toimia tulipalotilanteissa. Yksi keino täyttää velvoite on järjestää henkilöstölle koulutusta, Honkakunnas sanoo.
Koulutus maksoi liminkalaisyritykselle muutama tuhat euroa. Lisäksi toiminnan keskeytyksestä aiheutui tulonmenetyksiä.
- En koe sitä kustannuksena, vaan pääomana, jonka arvoa ei pysty edes rahallisesti toteamaan, Riekki sanoo.
Hän arvioi, että henkilöstön turvallisuuskoulutusta on paikallaan päivittää vuosittain.
Turvallisuuskoulutuksia jouduttu perumaan
Taloudellisesti tiukat ajat ovat saaneet yritykset tinkimään paloturvallisuuskoulutuksista.
Turvallisuusasiantuntija Jari Pouta Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä (SPEK) vetää vuosittain kymmenkunta yrityksille suunnattua kurssia. Parhaimmillaan kursseille on osallistunut 20 -30 henkeä.
- Laman takia kursseille ei ole ollut tunkua. Osallistujamäärä on jäänyt jopa alle kymmeneen. Parhaimmillaan kursseille on osallistunut 20 -30 henkeä.
- Keväällä Oulussa pidettäväksi aiottu turvallisuuspäällikön koulutus peruttiin vähäisen osallistujamäärän takia, kertoo SPEK Pohjois-Suomen toiminnanjohtaja Patrik Willberg.
Hän arvioi, että monessa yrityksessä turvallisuusasioita opiskellaan itseopiskeluna.
Pelastussuunnitelma on Poudan mukaan paloturvallisuudessa kaiken a ja o. Pelastussuunitelman konkreettinen sisältö pitää olla koko henkilöstön tiedossa.
- Henkilökunnalle pitää ohjeistaa, mitkä ovat todelliset tilanteet, joita työpaikalla voi sattua. Pitää ohjeistaa, kuinka tilanteet estetään ja miten toimitaan, jos jotakin tapahtuu.
Oulu-Koillismaan pelastuslaitos järjestää viikottain koulutuksia yritysten ja laitosten henkilöstöille.
Riskienhallintapäällikkö Tomi Honkakunnaksen mukaan pelastussuunnitteluun liittyvää koulutusta ei paljoa kysytä, mutta alku-sammutuskoulutukset, poistumisharjoitukset ja turvallisuuskävelyt ovat suosittuja.