Punaisen ämpäri pohjalla köllöttää erilaisia vanhoja nokialaisia.
Projektipäällikkö Jonna Mölläri kantaa varastosta näytille vielä muuttolaatikollisen verran muita ihmisten Oulun taidemuseolle tuomia kännyköitä.
Vaikka laatikossa lienee alle 50 kännykkää, jo niistä huomaa, kuinka paljon erilaisia matkapuhelinmalleja Nokia ehti noin 30 vuoden aikana valmistaa.
Kännykkäkeräys alkoi 20. lokakuuta ja niitä otetaan vastaan Tiedekeskus Tietomaassa ja Pohjois-Pohjanmaan museossa 20. marraskuuta saakka. Taidemuseoon kännyköitä voi tuoda vielä tämän viikonlopun ajan. Sen jälkeen taidemuseo menee kiinni uuden näyttelyn rakentamisen takia.
Tuodusta kännykästä saa vastineeksi lipun uuteen näyttelyyn, maksimissaan lippuja saa viisi.
Luupin 2.12. avattava näyttely Näytönpaikka pohjoisessa piilaaksossa kertoo kuvitteellisen sähköteekkarin Toivo Ruokon kautta tarinan teollisuuskaupunki Oulun noususta yhdeksi Suomen tärkeimmistä informaatioteknologian keskuksista. Tarinan on käsikirjoittanut kirjailija Antti Leikas.
Luupin keräämistä nokialaisista kännyköistä rakennetaan näyttelyn yksi osa, eräänlainen installaatio. Kännyköitä hyödynnetään myös näyttelyn opetuksellisissa työpajoissa ja osa, varsinkin erikoisemmat mallit, voivat päästä Pohjois-Pohjanmaan museon rekvisiittakokoelmaan, kertoo Jonna Mölläri.
– Kännykkäkeräyksellä halusimme osallistaa ihmisiä sekä myös herätellä huomaamaan, kuinka teknologiaa käytetään joka päivä. Kännykät ovat kulutushyödyke, joita löytyy lähes kaikilta.
Kännykkäkeräyksestä on ilmoiteltu muun muassa sosiaalisen median kautta. Niitä on tuotu kolmeen keräyspaikkaan mukavasti, mutta lisää kaivataan.
– Vielä mahtuu satoja kännyköitä, mitä enemmän, sen parempi!
Nokia valmisti aikoinaan satoja erilaisia kännykkämalleja, joista ainakin yli 60:ssä on takana oululaista osaamista. Sellainen oli esimerkiksi vuosina 1995–1999 valmistettu RinGo. Se oli suosittu merkki erityisesti siksi, että sen pystyi ottamaan suoraa paketista käyttöön ilman sim-kortin asennusta.
RinGoja kaivattaisiinkin näyttelyyn, sillä sellaista ei vielä Möllärin silmään ole keräykseen tuoduissa osunut.
Muista ihmisten hyvin muistamia merkkejä ovat aivan ensimmäisiä matkapuhelimia edustanut Talk Man, 2000-luvun alun 3310-malli, joka on päässyt uustuotantoonkin sekä simpukka ja suorastaan ikoninen banaani 1990-luvun lopulta.
Näyttelyssä nähdäänkin matkapuhelimen kehityskaari autopuhelimista älykännykkään.
Juttua korjattu 20:21: Organisaation nimi on Museo- ja tiedekeskus Luuppi, ei taide- ja tiedekeskus Luuppi, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kerrottiin.