SIMO Simojoen matkailua halutaan laajentaa pelkän vapaa-ajan kalastuksen lisäksi myös muuhun virkistyskäyttöön. Lapin ympäristökeskuksen hallinnoima Simojoen kehittämisen yhteistyöhanke pyrkii parantamaan alueen vetovoimaisuutta kohentamalla palvelurakenteita ja samalla tukemaan luontomatkailuun suuntautunutta yritystoimintaa ja työmahdollisuuksia.
"Pyrimme tukemaan maaseutumatkailua luomalla edellytyksiä yritystoiminnalle. Simojoki ei ole vain lohijoki", kiteyttää vanhempi suunnittelija Suvi Nenonen Lapin ympäristökeskuksesta.
Tavoitteena on lisäksi ympäristön ja jokiuoman hoitaminen ja kunnostaminen. Simojoen vedenlaatua pyritään kohentamaan vähentämällä metsä- ja maatalouden ja turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Kalataloudellisen kunnostamisen tavoitteena on virta-alueiden alkuperäisen tuottavuuden ja luontaisen koskimaiseman palauttaminen pääuomaan. Kulttuuriympäristöä on tarkoitus hoitaa kyläkohtaisilla maisemanhoitosuunnitelmilla.
Ympäristökeskus on hakenut Euroopan unionilta Life luonto -rahoitusta lähes 520 000 euroa Simojoen kunnostukseen ja virkistyskäytön kehittämiseen. Lopullinen rahoituspäätös vahvistunee piakkoin, ja sitten projekti pääsee vauhtiin.
Melonta nousemassa pinnalle
Yhdeksi jokimatkailun vetonaulaksi kaavaillaan melontaseikkailua, jonka edellytyksiä Ranuan ja Simon kunnan, ympäristökeskuksen, Metsähallituksen ja Free Life -ohjelmapalveluyrityksen väen voimin on kartoitettu pilottimelonnan avulla. Torstaina jokisuulle päättyneen nelipäiväisen melontareissun aikana käytiin läpi jokivarsi Simojärveltä saakka.
Luontoelämysohjaaja Tiina Torvinen Ranualta pitää Simojokea "mahtavana reittinä". Melojille pitäisi kuitenkin saada enemmän huolto- ja ruokailupalveluja rannan tuntumaan.
"Sopiva melontamatka on noin kaksikymmentä kilometriä, minkä jälkeen pitäisi kohtuudella löytää rantautumispaikka. Mahdollisuuksia tulisi olla enemmän myös omaehtoiseen levähtämiseen, vessoja ja laavuja."
Torvisen mielestä 172 kilometriä pitkän jokireitin varrella pitäisi olla yhteensä kymmenkunta hyvää rantautumispaikkaa.
"Yläjuoksulla laavupaikkoja on lähinnä koskikalastajille ja niihin on melojan vaikea päästä. Simon puolella olemassa olevia laavuja pitäisi merkitä paremmin, jotta ne näkyisivät joelle."
"Melonta on nousemassa oleva elämysmatkailulaji. Toivomme, että yrityksiä syntyisi tarjoamaan melontamahdollisuuksia", Ranuan kunnanjohtaja Kimmo Sarapää sanoo.
Sarapää uskoo, että pitkä melontareitti voisi tarjota töitä monelle alan yrittäjälle.
Matkailupalveluja tarjoavan Simojoen Lohirannan yrittäjä Tuomo Kesonen pitää niin ikään patoamatonta Simojokea erinomaisesti melontaan soveltuvana.
"Joen moninaiskäyttöön pitäisi satsata enemmän, koska kalastusmatkailun vuoksi palvelut, kuten majoitusmahdollisuudet, ovat kehittyneet koko joen pituudella."
Kesosen mielestä Simojoen rantapalvelujen kehittäminen kuuluu ensisijaisesti julkiselle sektorille, sillä maastoyöpymisten lisäys laavupaikkojen myötä ei suoraan kartuta majoitusyrittäjien ansioita.
"Osa melojista haluaa majoituspalveluja, osa haluaa majoittua laavuilla. Hyvä, että on tarjolla vaihtoehtoja", Kesonen kertoo.
Matkailijat saatava viipymään
Kimmo Sarapään mukaan kuntien tehtävänä on lähinnä yrittämisen edellytysten luominen. Simojoki-hankkeen tiimoilta pyritään kehittämään myös liikuntarajoitteisten kalastusmahdollisuuksia rakentamalla esimerkiksi kalastussiltoja. Simojoen alueen yleisen virkistyskäytön helpottamiseksi ja monipuolistamiseksi hankitaan pitkospuita ja lintutorneja.
Julkisen sektorin tehtäväksi jää myös laavu- ja rantautumispaikkojen rakentaminen.
Etelä-Lapin matkailuprojektin kautta yrittäjille voidaan tarjota markkinointi- ja asiantuntija-apua, ja valmisteilla on lisäksi Leader-hanke, joka omalta osaltaan pyrkii tukemaan matkailua.
Kunnanjohtaja kertaa, että melonnan ja kalastuksen lisäksi Simojoella on muitakin elämysmatkailun mahdollisuuksia, kuten marjastus ja metsästys.
"Ranuan eläinpuistossa käy vuosittain 70 000 maksavaa asiakasta. Olennaista on, että väki saataisiin viipymään. Pitäisi tarjota erilaisia mahdollisuuksia, jotta ihmiset jäisivät yöksi. Sitä kautta jäisi enemmän rahaa", Sarapää pohtii.
