Tornionjoella ja Kemijokisuulla saadaan lohta paremmin kuin muutamina takavuosina, ja Simojoellakin näkymät ovat evän verran valoisammat. Mutta eivät riittävän valoisat, murahtaa Simon kunnanjohtaja Esko Tavia. Näillä määrillä ei rakenneta lohikeidasta.
Hallituksen lohitavoitteilla ja uudella lohiasetuksella on Tavian mukaan ollut vain kosmeettista merkitystä. Terveisiä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle (kesk.). "Perseelleen meni", Tavia heittää pettyneenä.
Kala- ja metsämiehenä tunnettu Tavia tuli Simoon kuusi vuotta sitten innostuneena pykäämään Simojoesta suurta eurooppalaista kalaparatiisia edellisen vuosikymmenen suuret lohivuodet hyvin muistissaan. "Mutta koko ajan on ollut alamäkeä ja heikko tilanne jatkuu. Viime vuoteen on parannusta, mutta se on vähäistä."
Simojokeen nousee kutemaan tuhatkunta lohta kesässä, mutta kunnanjohtajan mukaan luvun pitäisi kymmenkertaistua. Ajoverkkokalastuksen lopettaminenkaan vuoden alusta alkaen ei vaikuta merkittävästi. Tavia laittaisi lohipyynnille täyskiellon kesäkuuksi viiden vuoden ajaksi.
Pääoman pyynnille
pantava piste
"Pääomaa ei ole varaa ottaa merestä pois. Katsotaan ja tutkitaan, mitä viiden vuoden aikana tapahtuu lohikannoille. Nyt tarvitaan tutkimusta, eikä mutu-tietoa", Esko Tavia huomauttaa.
Monet ammattikalastajat katsovat, että lohipyynnin kieltäminen veisi pohjan koko ammatilta. Tavian mukaan kuitenkin vain vajaalle puolelle sadalle kalastajalle lohenkalastuksella on merkittävä arvo heidän elannossaan. Kiellon aiheuttamat menetykset tulisi korvata ammattikalastajille.
"Nykymenossa kukaan ei ole tyytyväinen." Tavia korostaa, että kalastusmatkailulla lohen arvo nousee moninkertaiseksi. Huonoinakin vuosina yksin Simojoen kalastusmatkailu on kerännyt reilun puolen miljoonan euron tulot, kun ammattikalastuksen lohisaaliin arvo merialueella oli viime vuonna vain 1,2 miljoonaa euroa.
Tavia pohtii, olisiko lohipolitiikan parantamiseksi aika aloittaa yhteistyö ympäristöjärjestöjen kanssa. Hän haluaisi luottaa myös valistuneeseen kuluttajaan, joka voisi jättää Itämeren lohen ostamatta kalatiskiltä. Ruotsissa suuret kauppaketjut eivät kuulemma enää myy Atlantin luonnonkalaa.
Riista- ja kalatalouden tutkijoiden mukaan Simojoen lohi voi kohtalaisesti. Tutkija Erkki Jokikokko kertoo, että nousulohia on tullut kohtuullisesti ja merelle vaeltavia poikasia, smoltteja, on liikkeellä hyvin. Mutta joen tuotanto voisi olla kolmekin kertaa parempi. Suuressa Tornionjoessa tuotanto on kymmenkertainen Simojokeen verrattuna.
Simojoessa otettiin käyttöön uusi Didson-kaikuluotain, joka nappaa kalat kuvaan huomattavasti paremmin kuin vanha, vuodesta 2003 ollut luotain. Luotainta on testattu ja kokeillaan edelleen Tornionjoessa. "Meillä on se käsitys, että se toimii erinomaisesti myös Tornionjoessa", tutkija Juha Lilja sanoo.
Tornionjoelle tarvittaisiin kolme luotainta, jotta kudulle nousevat lohet saataisiin napattua mahdollisimman tarkkaan tilastoihin. Yksi luotainpaketti kaikkine tilpehööreineen maksaa Tavian arvion mukaan 100 000 euroa. Kolmen luotaimen ostaminen olisi ministeriölle pikkujuttu.
"On pelkää ilkeyttä, ettei niitä hankita. Tämä homma on saatava hallintaan", Tavia puuskahtaa.