Uuden suomalaisen voimayhtiön Fennovoima Oy:n keskiviikkoinen ulostulo ydinvoimalan rakentamiseksi on pannut kuntien nokkamiehet liikkeelle Kemi-Torniossa. Nyt viritellään yhteistä linjaa sopivan paikan löytämiseksi ja Fennovoiman vakuuttamiseksi. Pisimmällä ollaan Simossa, jossa sytytellään jo ydinvoimasoihtuja.
Simossa on ollut vauhti päällä jo keskiviikkoiltapäivästä lähtien, jolloin Fennovoiman edustaja otti yhteyttä. Yhtiön kartalla on kunnanjohtaja Esko Tavian mukaan pari kymmentä kohdetta eri puolilla Pohjanlahtea, ja 3-4 niistä on Simossa. Esimerkiksi Kemiin ja Iihin ei Fennovoimasta ole oltu yhteydessä.
Yksi kohteista on Karsikko, joka 1970-luvulla oli seutukaavassa ydinvoimalan varausaluetta. Alue täyttää turvallisuusnormit Tavian mukaan edelleen.
"Normit täyttäviä alueita meillä on useita, mutta maanomistusolosuhteisiin liittyen niistä ei tässä vaiheessa puhuta nimillä. Maanomistusolot eivät kuitenkaan muodosta ongelmaa Karsikkoa potentiaalisemmissakaan paikoissa. Maakaupat syntyvät tarvittaessa hyvin nopeasti", Tavia lupaa.
Risut pois ydinpolulta
Ydinvoiman ylin ystävä, kunnanjohtaja Tavia korostaa, että Lapin liiton, seutukunnan ja kuntien tehtävä on kerätä pois risuja polulta, jotta Kemi-Torniossa mahdutaan mukaan niiden muutaman kandidaatin joukkoon, jotka pääsevät loppusuoralle ympäristövaikutusten arviointiin.
Simossa onkin risuja viskottu sivuun koko kuluvan viikon. Kunnanhallitus keskusteli asiasta torstaina, eikä Tavian mukaan soraääniä kuulunut. Hän veikkaa, että päätös ydinvoimalasta saattaa syntyä tarvittaessa jopa yksimielisesti. 400 kilovoltin johtokin kulkee sopivan lähellä vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, eikä asutuskaan ole esteenä.
Kemin kaupunginjohtaja Ossi Repo ottaa asian keskusteluun maanantain kaupunginhallituksessa. Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen aikoo viedä ydinvoimakysymyksen niin ikään seuraavaan hallitukseen. Molempien herrojen mielestä asia on tutkittava. He katsovat myös että tällaisella suurteollisuusalueella ydinvoimalan perustamisen selvittäminen on enemmän kuin paikallaan.
"Tämä asiahan on itse asiassa ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana esillä ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen mielestä selvittämisen arvoinen kysymys", Ronkainen sanoo. Outokummun energiansaannin turvaaminen on puhuttanut jo vuosia.
"Ydinvoimala sopisi aika luontevasti tällaiselle alueelle", toteaa myös kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen. Kehittämiskeskus toimii linkkinä ja kokoajana, kun kuntien näkemyksiä kartoitetaan.
Ronkainen uskoo, että rannikkoalueelta löytyy hyviäkin voimalan sijoituspaikkoja. Torniolla ei ole ainakaan omaa sopivaa tonttia ja Kemin maapinta-alaa hän pitää mitättömänä, vaikka Ajos onkin mainittu yhtenä vaihtoehtona.
Miksi ei pohjoinen
Outokumpu Tornio Worksin johtajan Antti Pihkon mukaan Röyttän teollisuusalueelta ei löydy tarvittavaa tilaa voimalalle. "Lähietäisyys voimalaan ei antaisi lisäetua, mutta näkisihän sitä mielellään, että tällainen teollinen laitos tehtäisiin mieluummin tänne kuin etelään."
Fennovoiman mukaan pohjoisuus ei ole este, mutta eipä sitä vielä lupaillakaan Lappiin. Outokumpu havittelee kymmenyksen siivua uuden laitoksen tuottamasta sähköstä, se olisi noin puolet Tornion tehtaiden käyttämästä energiasta.
Taviakin tasoittelee ja muistuttaa, että laitos rakennetaan sinne, missä se on kustannustehokkain. "Orkesteria johtaa Fennovoima", hän huomauttaa, mutta sanoo, että maan kuudes ydinvoimala tulee Kemi-Tornion seutukuntaan, mieluusti Simoon. "Mutta so what, on sijoituspaikan nimi Perämeren kaupunki tai Simon kunta."
Simossa on jo ehditty laskeskella, että ydinvoimalan rakentaminen toisi seutukunnalle 1 500 työpaikkaa 8-10 vuodeksi. Itse voimala työllistäisi 250-300 ihmistä ja kiinteistöverot kilahtaisivat vuosittain alueelle.