Raakaa on peli. Hiihtoliiton tiedote kauden 2008-2009 maajoukkueesta räpsähtää sähköpostiin torstaina kello 16.59. Listasta ei löydy Tero Similän nimeä.
Kello 17.51:een mennessä uutinen ei ole vielä ehtinyt Ylivieskan Kotkatielle asti.
"Itse asiassa kuulen siitä juuri nyt ensimmäisen kerran", Similä sanoo.
Ulkopuolisen silmissä hiihtoliiton toimintamallit joutuvat vähintäänkin outoon valoon. Hiihtäjä sen sijaan ei hätkähdä.
"Enpä minä mitään yhteydenottoa odottanutkaan. Olen ollut sen verran kauan mukana, että tiedän, miten homma toimii."
Potkuja Ylivieskan Kuulan mies on kuitenkin osannut odottaa, vaikkei olekaan keskustellut tulevaisuudestaan valmennusjohdon kanssa kauden päätyttyä.
"Tämä on tulosurheilua. Kauden tulosten perusteella ei voi muuta odottaa", hän sanoo.
Syksystä 2004 A-maajoukkueessa hiihtäneen 28-vuotiaan Similä paras henkilökohtainen sijoitus maailmancupissa oli kuluneena talvena 34:s. Surkeimmillaan mies räpiköi kuudenkymmenen pahemmalla puolella. Kuusamon ja Lahden kotiosakilpailujen lisäksi matkalippu järjestyi lopulta vain Otepäähän ja Faluniin.
Turha silti kuvitella, että Kotkatiellä heiteltäisiin pyyhkeitä kehään.
"Tulosurheilun hyvä puoli on se, että tarvitaan vain hyvä vuosi ja maajoukkueeseenkin pääsee takaisin. Nyt pitää mietiskellä leiritysohjelma ja muut kuviot uusiksi", Similä sanoo.
Hiihtäjä sanoo varautuneensa potkuihin niin, että paikasta Teemu Kattilakosken, Keijo Kurttilan ja Olli Ohtosen "varjomaajoukkueessa" on ollut puhetta.
Toukokuun asioihin kuuluu myös pieleen mennen talven analysointi ja ratkaisut valmennusasioissa. Similä siirtyi vuosi sitten Reijo Jylhän valmennettavaksi, mutta jatkosuunnitelmat ovat vielä auki.
Vapaus kiehtoo Kattilakoskea
Hiihtoliiton postista saa turhaan etsiä myös Teemu Kattilakosken nimeä. Jääliläinen koki vuosi sitten Similän kohtalon, mutta on talven aikana hiihtänyt maailmancupissa kelpo sijoituksia 20 parhaan joukkoon. Paras sijoitus oli 13:s. Tulosten perusteella maajoukkueeseen olisi pitänyt taas mahtua.
Kattilakoski on kuitenkin mieluummin vapaa mies.
"Puhuin eilen pitkään Magnarin (päävalmentaja Dalen) kanssa ja ymmärsin rivien välistä, että hän olisi valinnut minut mukaan, jos olisin itse halunnut", Kattilakoski kertoo.
"Haluan jatkaa samalla sapluunalla kuin viime talvena, kun se tuntui toimivan. Systeemissä kiehtoo myös sen vapaus. Olen ollut maajoukkueessa kauan, ja paikka on varmasti tärkeämpi jollekin nuorelle hiihtäjälle. Magnar ymmärsi ratkaisun hyvin, ja sovimme yhteistyöstä parilla lumileirillä Norjassa ja Ramsaussa."
"Viime talvena kävi jo selväksi, että maailmancupiin pääsee hiihtämällä kovaa."