Liikenneviraston teettämät lujuustutkimukset 94 maantie- ja rautatiesillalla ovat päässeet vauhtiin juhannuksen jälkeen. Siltoja tutkitaan kimmovasaralla ja niiltä kerätään betoninäytteitä, jotka viedään laboratorioon tutkittaviksi.
Testit ovat jatkoa viime vuoden pistokokeille, joissa paljastui, että betonin lujuus kuudella suomalaissillalla jäi alle vaaditun tason.
Liikennevirastosta kerrotaan, että uusien siltatestien tuloksia koskeva raportti valmistuu ensi vuoden puolella. Alustavia tietoja saataneen kuitenkin jo alkusyksystä, kun ensimmäisten 24 rautatiesillan laboratoriotutkimukset saadaan tehtyä.
- Jotakin voidaan varmaan kertoa elokuun lopulla, arvioi viraston silta-asiantuntija Pekka Siitonen.
Aikataulusta jäljessä
Siltojen lujuustestit päästiin aloittamaan aiottua myöhemmin. Alun perin näytteiden ottoon piti ryhtyä jo keväällä ja analyysien valmistua vuoden loppuun mennessä.
Tahti hidastui, koska Liikennevirasto päätti urakoiden kilpailutusvaiheessa antaa yrityksille lisäaikaa laskelmien tekemiseen. Pohdittava oli esimerkiksi, minkälaiset telineet näytteenottopaikoille vaaditaan ja miten vesistösiltojen tutkiminen onnistuu.
- Pidensimme hieman laskenta-aikaa, koska kohteet ovat hankalia, Siitonen kertoo.
Tutkimukseen on valittu mukaan Suomen suurimpia ja vilkasliikenteisimpiä siltoja, jotka on rakennettu vuosina 2005-2016. Ne on jaettu näytteiden ottoa varten kuuteen eri pakettiin, joista kaksi koostuu rautatie- ja neljä maantiesilloista.
Kuluvan viikon torstaina näytteitä kerättiin Hämeenlinnassa sijaitsevalta Kettumäen ylikulkusillalta. Siitä irrotettiin betonilieriöitä, jotka kuljetetaan laboratorioon tutkittaviksi. Siltaan näytteiden oton jäljiltä jääneet reiät puhdistettiin ja täytettiin lopuksi laastilla.
- Siihen jää sellainen harmaa paikka, jota tavallinen ohikulkija ei edes huomaa, kertoo työtä ohjannut Trimcon Oy:n siltatarkastaja Aarne Juvonen.
Mitkä betonin lujuusongelmat?
Kemijärven uudella rautatiesillalla ja Turun yliopistollisen sairaalan työmaalla havaittiin vuonna 2016, että käytetty betoni ei ollut tarpeeksi lujaa.
Lujuusongelmien syyksi paljastuivat betonin liialliset ilmamäärät. Siitä ei saatu selvyyttä, miten ne olivat päässeet syntymään.
Niin Turussa kuin Kemijärvelläkin oli käytetty niin sanottua notkeaa P-lukubetonia, joka kestää pakkasta ja suolarasitusta. Se on käytössä myös monilla silloilla.
Liikennevirasto teki syksyllä pistokokeita 18 maantiesillalla, jotka oli rakennettu vuosina 2011-2016. Kuudella niistä (Tampere, Rovaniemi, Oulu, Vantaa ja Seinäjoki) betonin lujuus oli alle sallitun arvon.
Yllättävien tulosten vuoksi testejä päätettiin tehdä lisää.
