Oulun tiepiirin alueen siltoja uusitaan ja korjataan tänä vuonna runsaalla viidellä miljoonalla eurolla. Tiehallinnon Oulun tiepiirin rahoituksen painopiste on siirtymässä entistä enemmän siltojen korjaukseen. Korjaustarve kasvaa vuosi vuodelta, sillä peruskorjausikäisten, yli 30 vuotta vanhojen siltojen määrä lisääntyy nopeasti.
Erityisi ongelmia ovat suuret ja korjauskustannuksiltaan kalliit päätieverkon vesistösillat, jotka haittaavat erityisesti raskaita erikoiskuljetuksia. Suuria siltoja voidaan parantaa korkeintaan yksi vuodessa. Tämän vuoden aikana parannetaan valtatie 8:lla Kalajoen Isosilta.
Lisäksi kesällä uusitaan tai korjataan 42 siltaa. Korjaustyöt tehdään viidessä eri urakassa. Korjausten lisäksi päällysteitä uusitaan muiden päällystetöiden yhteydessä 160 sillalla. Osassa kohteista parannustyöt on jo aloitettu.
Ikä painaa siltojakin
Insinööri Risto Väänänen Oulun tiepiiristä kertoo iän painavan siltoja, sillä suurin osa niistä on tehty 1960-luvulla ja sitä aikaisemmin. Tiepiirin alueella on muun muassa yli 300 niin sanottua putkisiltaa, joiden teräsputket alkavat olla paikoin läpiruostuneita.
Lisäksi on lähes sata paikallisten betonitehtaiden 1970-luvun alussa rakentamaa siltaa, joissa terästä suojaava betonikerros alkaa rapautua ja irrota suolauksesta johtuvan jäätymis-sulamis -ilmiön takia.
"Silloissa on myös vanhoja kaiteita, jotka eivät täytä nykyisiä turvamääräyksiä. Niitä uusitaan vasta kolmatta vuotta ja kun meillä on 2 000 siltaa, uusimista jatketaan seuraavat kymmenet vuodet."
Parantamista kaipaa myös moni valtatie 4:n ja valtatie 8:n vesistösilta. Oulunkin alueella useille silloille on jouduttu asettamaan erikoiskuljetusrajoituksia nykyisten lastien painavuuden takia. Vanhimpien siltojen ajoneuvomitoitus on ainoastaan kuusi tonnia, kun painavimmat kuljetukset ovat olleet parikin sataa tonnia, kertoo Väänänen. Kun raskaat kuljetukset joutuvat kiertämään siltoja, syntyy kustannuksia.
Enemmän rahaa tarvittaisiin
Kalajoen Isosillan vahvistaminen on ylivoimaisesti vuoden suurin siltaurakka, kustannuksiltaan noin miljoona euroa. Sillan kantavuutta vahvistetaan esijännittämällä ja kevyen liikenteen väylää levennetään. Lisäksi tiellä sillan päät avataan ja päällystetään ja pengerkaiteita jatketaan. Työt alkanevat huhtikuussa ja kestävät marraskuulle. Aikataulu varmistuu pääsiäisviikolla.
Työn aikana puolet ajoradasta on yksisuuntaisessa käytössä. Liikkumista ohjataan liikennevaloilla. Lisäksi määrättynä aikana liikenne joudutaan ohjaamaan kulkemaan Kalajoen keskustan kautta, pahoittelee Väänänen.
Seuraavaksi suurin työmaa on Pudasjärven Hirvaskosken silta. Vajaan 300 000 euron hankkeessa muun muassa sillan pintarakenteet, reunapalkit, liikuntasaumat ja kaiteet uusitaan sekä laakerit kunnostetaan.
Väänänen kiittelee tiepiiriä myönteisestä suhtautumisesta ja rahojen kohdentamisesta siltojen parantamiseen. Rahaa parannustöihin on tänä vuonna 5,1 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan vielä riitä.
"Vieläkin ollaan sillä pohjalla, että tilanne huononee. Kohteiden määrä pitäisi saada puolitoistakertaiseksi, eli noin 60 kohteeseen, jotta pysäytettäisiin siltojen heikkeneminen. Silloissakin kun on suuria ikäluokkia", toteaa Väänänen ja muistuttaa ongelman olevan valtakunnallisen.
Lapin sillat paremmassa kunnossa
Lapin tiepiirissä siltoja parannetaan tänä vuonna noin kahdella miljoonalla eurolla. Suurin urakka on Torniossa Särkinärän ja Särkiputaan erittäin heikkokuntoisten puusiltojen uusiminen, kertoo silta-asiantuntija Jouko Karjalainen.
Siltojen uusimiseen on saatu lupa rajajokikomissiolta ja rakennustyöt aloitetaan alkukesästä. Uudet sillat rakennetaan vanhojen viereen ja vanhat puretaan, kun uudet saadaan liikenteeseen. Siltojen uusimisen kustannusarvio on runsaat 800 000 euroa ja ne valmistunevat ensi vuoden puolella.
Töitä teettää myös jo viime vuoden puolella aloitetun, yli 300 metriä pitkän Isohaaran sillan korjaus. Sillan korjaus on Lapin tiepiirin suurin yksittäinen siltainvestointi. Noin 2,5 euroa maksava remontti valmistuu kesällä.
Karjalaisen mukaan Lapin tiepiirissä siltatilanne ei ole niin paha kuin etelässä. Vanhoja puusiltoja kyllä lahoaa, mutta esimerkiksi putkisillat ovat hieman nuorempaa tekoa kuin Oulun tiepiirissä.
Betonin rapautumisongelmakaan ei ole niin paha kuin etelässä, sillä teitä suolataan vähemmän.
Siltojen parempaan kuntoon vaikuttavat myös keskimääräistä vähäisemmät liikennemäärät.