Työmaapäällikkö Jouko Aaramaata naurattaa ja hymyilyttää, vaikka sää on Oulussa keskiviikon aamupäivällä sateinen ja pilvinen.
Aaramaa viis veisaa auringonpaisteesta tai helteestä työpaikalla ollessaan, sillä hänelle on tärkeintä, että Pokkisenväylän siltojen remontti etenee turvallisesti aikataulussa.
"Kaikki hyvin. Olemme pysyneet tiukasti aikataulussamme. Vielä ei ole ollut tarvetta edes teettää pojilla tehottomia ylityötunteja", pääurakoitsija Skanska Tekra Oy:n leivissä oleva työmaapäällikkö letkauttaa humoristisesti.
Työt valmiiksi marraskuussa
"Työt ovat kokonaisuudessa valmiina marraskuun puolivälissä, kuten olemme luvanneet", Aaramaa varmentaa heti perään hieman totisempi ilme kasvoillaan.
Oulun kaupungin tekninen keskus käynnisti Pokkisenväylän sillan leventämisen ja peruskorjaustyöt sekä niihin liittyvät katutöiden toteuttamisen huhtikuun loppupuolella.
Ohikulkijat ovat siitä saakka saaneet totutella välkkyviin oranssivaloihin, keltaliivisiin miehiin ja erilaisiin työkoneisiin.
Ilta- ja yöaikaan tutuin näky ovat puolestaan värikkäät sulkuaidat.
"Viikonloppujen jälkeen saammekin sitten onkia sulkuaitoja joesta. Nuoriso tykkää näköjään hiukan urheilla, kun he palaavat juhlimasta keskustasta", Aaramaa muotoilee.
Työmaapäällikön ilmeestä ja eleistä näkee kuitenkin helposti, ettei hän ole nuorille kaduntallaajille kovinkaan katkera.
Enemmän harmaita hiuksia tuntuvat sen sijaan aiheuttavan iäkkäät ohikulkijat.
"Monet vanhat ihmiset eivät usko millään puhetta tai tottele sulkuaitoja, koska he ovat kulkeneet tätä kevyen liikenteen väylää jo noin 30 vuoden ajan. Hiljattain eräs mummo työnsi toista mummoa pyörätuolissa keskellä ajoväylää."
"Oli se kyllä melkoisen vaarallisen näköistä, kun autot vielä pörhälsivät vastaan", Aaramaa puistelee päätään ja huokaa syvään.
Sillan alla käy
kova kuhina
Yleensä ohikulkijan silmä huomaa, mitä työmaalla tapahtuu maan tasalla eli siltojen päällä.
Todellisuudessa vähintään yhtä suuri kuhina ja vilske käy tällä hetkellä myös läntisen sillan alla.
Uteliaiden katseilta suojassa - hiukan vesitason yläpuolella - aliurakoitsijafirman siltamiehet pystyttävät massiivisia palkkeja ja telineitä.
Vaikka työmiesten kasvot ovat poikkeuksetta hyvin päivettyneet, otteista huomaa välittömästi, että työmaalla on tehty paljon muutakin kuin vain paistateltu auringossa.
Tupakan mittaisen suunnittelutauon aikana kiireiseltä - ja varsin niukkasanaiselta - työmiesporukalta irtoaa muutama naseva kommentti.
"Jos aiotte käyttää minusta kuvaa huomisessa lehdessänne, niin laittakaa sitten mielellään tarpeeksi isolla ja tietenkin etusivulle."
"Minä en puolestaan puhu sinulle mitään ennen kuin laitat tuon lehtiösi kokonaan pois."
Työmaapäällikkö Jouko Aaramaa tarkkailee ylhäältä käsin, kun työmiehet palaavat hetkeä myöhemmin takaisin sorvinsa ääreen.
"Hyvinhän nuo palkit näyttävät menevän oikeille paikoilleen", Aaramaa tiivistää mairea hymy huulillaan.
Totta. Mutta myös työnsarkaa näyttäisi olevan vielä kosolti jäljellä.
Iloisesti pulppuavan jokiveden vieressä kun patsastelee kallellaan muun muassa haurastunut tukimuuri, joka kaipaa kipeästi uutta virtaa elämäänsä.