Tielaitos selvittelee paraikaa, tulisiko Hailuotoon rakennettava silta, pengertie tai niiden yhdistelmä edullisemmaksi kuin nykyinen lauttaliikenne. Selvityksen tekijänä on Turun tiepiiri, joka tarkastelee samalla muitakin Suomen lauttayhteyksiä ja lauttaliikenteen mahdollista kilpailuttamista. Selvityksestä pidetään ensimmäistä kertaa neuvoa kuukauden päästä.
Hailuodon ja Oulunsalon kuntien, Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun seudun yleiskaavoituksen ja Tiehallinnon edustajat kokoontuvat käsittelemään asiaa 8. maaliskuuta.
Siltaa pitkin uutta väkeä
Kun Hailuodon jäätie on saatu tälle talvelle vihdoinkin avattua, monen hailuotolaisen ja siellä kulkevan mielessä käy jälleen kiinteän tieyhteyden rakentaminen Oulunsalon lauttarannasta saareen.
Matkaa kertyy noin seitsemän kilometriä. Jäätien avulla matka mantereelta saarelle nopeutuu puolellatoista tunnilla, jos lautan tulo sattuu oikein huonosti kohdalle.
Se, että Hailuodon jäätie saatiin tänä talvena auki verrattain myöhään, ei valtuuston puheenjohtaja Jussi Vuotikan (kesk.) mielestä ole kytköksissä haaveisiin kiinteästä tiestä. Erilaisiin talviin saarella on totuttu, eikä tämä talvi ole erityisen poikkeuksellinen.
"Jotkut talvet ovat tällaisia. Viime talvenahan jäätie aukaistiin poikkeuksellisen aikaisin, jo joulukuun alussa", Vuotikka sanoo.
Hän on vankasti pengertien tai sillan kannalla. Lautta palvelee, mutta monen mielestä se on liian hidas. Kiinteällä yhteydellä olisi monenlaista merkitystä Hailuodon kehitykselle.
"Olen itse kulkenut kymmeniä vuosia monenlaisessa säässä, ja kantani on vain vahvistunut. Hailuotoon tulisi lisää teollisuutta ja väkiluku kasvaisi, jos kulkuyhteys paranisi. Nykyinen kulku on kynnys monelle."
Kiinteän tien vaikutukset on aikanaan arvioitu hyvinkin tarkasti ympäristövaikutuksien arvioinnissa. Vuotikka vertaa, että Hailuodossa asui 1950-luvulla 1 700 ihmistä, joten uutta väkeä mahtuisi sen perusteella kaksinkertaisesti nykyiseen verrattuna.
"200-300 asukkaan lisäykseen olisivat hyvät mahdollisuudet, ja palvelutkin kestäisivät sellaisen määrän. Ehkä opettajia ja päivähoitopaikkoja tarvittaisiin jonkin verran lisää", Vuotikka sanoo.
Enemmistö kannattaa
Vuotikka kertoo esittäneensä aikanaan kompromissia, jonka mukaan pengertietä rakennettaisiin sen verran, että lauttamatkaa jäisi 1-1,5 kilometriä nykyisen seitsemän sijasta. Lauttamatka olisi näin nopeampi ja vuorot nykyistä tiheämpiä.
Tiehallinto ei ole ollut ajatuksesta innoissaan, koska sille jäisi edelleen kustannuksia lautan liikennöinnistä.
Hailuodossa ei suinkaan olla yksimielisiä vuosikymmeniä haudotun kiinteän tien rakentamisesta. Hailuotolainen Eino Merilä ei innostu siitä, että asia otetaan taas esille.
"Tien valmisteluun ja siitä kiistelyyn on vuosien aikana uhrattu tarpeettomasti voimavaroja, mikä on aiheuttanut liikaa henkilöriitoja. Pengertien vaikutus ei olisi nykyistä kummempi, kun jäätietä pitkin voi hyvin hurauttaa talvisin", Merilä toteaa.
Hailuodon elinkeinoasiamies Kalevi Klapuri arvioi, että pengertien tai sillan rakentaminen ei ole tämän päivän asia, mutta maininta Oulun seudun yleiskaavassa pitää sen tapetilla. Kun asiaa viimeksi valtuustossa puitiin, valtaosa oli kiinteän yhteyden kannalla, pieni osa pani ehdottomasti hanttiin.
Hailuodon ja mantereen välistä yhteyttä on viritelty vuosien varrella, viimeksi toden teolla vajaat kymmenen vuotta sitten. Vaihtoehtoina olivat pengertie ja silta nykyisten lauttarantojen välillä. Hanke kaatui viimeksi ympäristöministeriön vastustukseen.