Kuuluisan Kukkolankosken yli vuosikymmeniä haaveiltu kävelysilta ei olisi pelkkä silta. Se olisi paljon enemmän: Takuuvarma matkailumagneetti, mutta myös Suomen sodan erottamien Kukkolan kylien yhdistäjä. Sillan toteuttamisen eteen tehdään nyt hartiavoimin töitä. Eikä usko horju, onhan Eurooppakin yhdentynyt ja rajat hämärtyneet.
Lokakuun lopulla Kukkolankoski kuohuu isolla vedellä komeana ja ikiaikaisena. Vastarannalla on Suomen puolen punakylkinen Kukkolan kylän koskikenttä, Haaparannan puolellakin perinneväri on kunniassa. Koski jakaa kylät käytännössä, sillä siinä kulkee valtakunnan raja.
"Mutta historiallisesti ne ovat olleet yksi kylä. Joki oli kylän pääkatu", Kukkolaforsenin yrittäjä Svante Spolander Haaparannan Kukkolan kylältä muistuttaa.
Suomen sota erotti kylät
Suomen sota teki Suomesta osan Venäjää ja erotti perinnekalastuskylät kahteen valtakuntaan. Vuonna 2009 tulee rajanvedosta kuluneeksi 200 vuotta, ja silloin toivotaan sillan olevan ainakin joidenkin lapionpistojen päässä toteutumisestaan. Prinsessa Victoria on jo lupautunut vihkiäisiin.
Palaset ovat hiljalleen alkaneet loksahdella kohdalleen. Suomen puolella on jo vuosia pyöritetty useita projekteja, joissa on muokattu maaperää perinteitä kunnioittavalle matkailuyrittäjyydelle, rakennettu yhteistyöverkkoa yli rajan ja voimistettu kyläyhteisyyttä.
"Silta kolminkertaistaisi ilman muuta kosken vetovoiman. Kaikki meidän matkailijamme kysyvät aina, miten kosken toiselle puolelle oikein pääsee. Raja on erikoisuus, ja mitä kauempaa tullaan, sitä enemmän sitä ihastellaan", Spolander kertoo.
Projektipäällikkö Hannu Alatalo Kukkolankosken elämysklusterista korostaa, että sillassa on kysymys tavallaan samasta asiasta kuin Tornion ja Haaparannan rajalla-hankkeessa, jossa rakennetaan uusi ydinkeskusta kaupungeille. Kukkolassa rakennetaan linkki kylien välille, ja samalla päästään pahasta matkailullisesta pullonkaulasta.
Vielä toistaiseksi matkailulliset palvelut ja kävijämäärät ovat Suomen Kukkolassa vaatimattomat verrattuna länsirannan vastaaviin. Mutta parempaa on luvassa. Yrittäjä Antti Palolla on halu investoida ympärivuotisiin palveluihin ravintolatoimintoineen ja myyntitiloineen niin, että myös paikallinen kulttuuritarjonta nostetaan esille.
"Suomen puolen palvelut on saatava kuntoon samaa tahtia kuin siltahanke etenee, muutoin silta hyödyttää vain naapuria", Spolanderin siltakumppanina työskentelevä Palo sanoo.
Palon perikunnalla on reilun hehtaarin verran maata keskeisellä koskialueella, ja Antti Palo on keskustellut alustavasti maapohjan käytöstä perikunnan kanssa. Asemakaavakin on etenemässä, eikä ainakaan toistaiseksi muut maanomistajat ole väläytelleet punaista.
"Kukkolan kylässä kaikkien tekeminen vaikuttaa kaikkeen, siksi kaikkien osapuolten näkemykset tulee ottaa huomioon päätöksiä tehtäessä", Palo korostaa. Projektin kautta muun muassa kyläyhteisö on mukana päätöksenteossa.
Sillan rakentaminen on melkoinen urakka, sillä kustannushaarukka liikkuu nykyisen suunnitelman perusteella 4-6 miljoonassa eurossa. Tornio ja Haaparanta ovat toivoneet sillasta yrittäjävetoista, mutta pelisäännöt muotoutuvat Palon mukaan sen perusteella, minkälaiset reunaehdot Ruotsin puolella annetaan. EU:n uudella ohjelmakaudella Norrbottenin lääninhallituksessa on nyt EU:n interreg-rahoituksen hallinnointi. Voi olla, että siltasuunnittelu joudutaan kilpailuttamaan.
"Nyt odottelemme vastauksia peruskysymyksiin. Uskon kuitenkin vakaasti, että silta rakennetaan", Palo sanoo. Hannu Alatalo ei epäile yhtään, sillä "sen toteuttamatta jättämisessä ei olisi järkeä".
