Silminnäkijöiden kamerakännykällä räppäämät kuvat ovat saaneet merkittävän osan uutisvälityksessä kriisitilanteissa. Monen tiedotusvälineen nettisivuilla kehotetaankin ihmisiä lähettämään kännykkämateriaalia.
Jopa ammattikuvaajien kuvatoimistot saattavat välittää ohikulkijoiden kännykkäkuvaa omille asiakkailleen eli tiedotusvälineille. Tällöin kännykkäkuvaaja saa kuvatoimistolta palkkion.
--Lontoostakin suuret kansainväliset kuvatoimistot ovat nyt joitakin kamerakännykkäotoksia käyttäneet, kertoo markkinointipäällikkö Sixten Johansson Lehtikuvasta.
Kuvatoimistot ja toimitukset tarttuvat silminnäkijöiden otoksiin, sillä ne tarjoavat lisää dramatiikkaa. Tällöin myös huonolaatuinen kuva kelpaa. Johanssonin mukaan huonolaatuisuus jopa lisää kuvan dramatiikka ja kuvan arvoa. Kuvatoimistojen levittämissä kännykkäotoksissa Lontoon iskuista on ollut liikkuvaa kuvaa ja still-kuvia muun muassa savua täynnä olevista metrotunneleista. Näihin paikkoihin on ammattikuvaajan mahdoton päästä iskun jo tapahduttua. Myös esimerkiksi BBC:n nettisivuilla on kuvagalleria silminnäkijöiden ottamista kuvista.
Johanssonin mukaan amatöörikuvat ovat nousseet arvokkaaksi lisäksi ammattikuvien rinnalle. Amatöörit eivät kuitenkaan voi täysin korvata ammattilaisia katastrofiuutisissa.
--Ammattiporukan kuvat ovat kuitenkin jäämässä ehkä tietynlaiseksi elitistiseksi osaksi uutisvälitystä, toki tärkeäksi edelleen, arvioi Johansson.
Kännykkäkuvat arvossaan myös Suomessa
Suomessa Turun Sanomien kolmen vuoden takainen tapaus oli kännykkäkuvaajalle jonkinlainen journalistinen läpimurto. Kyseessä oli uutinen arvokuljetuksen ryöstöyrityksestä, ja lehti julkaisi ryöstön silminnäkijän ottaman kännykkäkuvan. Myös poliisi sai kuvasta arvokasta tietoa tutkimuksiinsa.
Päätoimittaja Raimo Vahteran mukaan kännykkäkuvia ei tämän jälkeen ole juurikaan Turun Sanomissa julkaistu. Lehden verkkosivujen kännykkäkuvat ovat Vahteran mukaan enimmäkseen niin sanottuja hauskoja kuvia.
Useiden sanomalehtien lisäksi myös esimerkiksi Yleisradiolla on verkkosivuillaan kehotus kännykkäkuvien lähettelyyn. Kyse ei ole sensaatiolehdille ominaisesta vihjepalkkiokäytännöstä.
-- Kuvista ei makseta eikä niitä edes luvata käyttää, mutta niitä saa lähettää, kertoo uusmedian tutkija, professori Ari Heinonen Tampereen yliopistosta.
Kyse on Heinosen mukaan tämän vuosituhannen ilmiöstä, joka on osa laajempaa kansalaisten journalismia. Myös kriisien yhteydessä perustetut internetsivustot ovat esimerkki tavallisten ihmisten ja uuden median esiinmarssista kriisiuutisointiin.
-- Tämän arvokas puoli on juuri siinä, että se on vapaata viestintää. Kääntöpuoli on kuitenkin, että materiaalin luotettavuus täytyy arvioida tarkemmin, Heinonen muistuttaa.